Eduskuntakauden puntarointia
Kansanedustajan työssä yleisin kysymys on se, mitä olen näinä kuluneina vuosina saanut eduskunnassa aikaan. Tällä vaalikaudella vastaus kysymykseen on ollut, että yllättävänkin paljon.
Keskisuomalaisten asioista eniten työllistäneet hankkeet ovat liittyneet maakunnan liikenne- ja infrasuunnitelmiin, sivistys- ja kulttuurihankkeisiin sekä maakunnan liikuntahankkeisiin. Kolmekymmentä vuotta rahoitusta odottaneen Kirri-Tikkakoski –moottoritiehankkeen käynnistyminen, rahoituksen löytäminen esimerkiksi Keski-Suomen museolle tai panostukset liikuntapaikkoihin aina Jyväskylästä (mm. Killerin jäähalli) muihin kuntiin (mm. Suolahden tuleva jäähalli) ovat tästä hyviä osoituksia.
Toinen iso kokonaisuus tällä vaalikaudella on ollut hallituksen kärkihankkeenakin ollut sujuvamman sääntelyn kokonaisuus. Kansanomaisemmin puhutaan normien tai byrokratian purusta. Tässä olen saanut kunnian toimia eduskuntaryhmäni vastaavana toimijana. Yhdessä muiden hallituspuolueiden normivastaavien kanssa olemme laatineet listoja suomalaisten arjen sujuvuutta, yritysten toimintaympäristöä parantavista sekä työllisyyttä lisäävistä norminpurkukohteista.
Tuloksia myös tässä on saatu aikaan. Reilussa kolmessa vuodessa meidän jokaisen arkea on helpotettu muun muassa vapauttamalla kauppojen tai parturikampaamoiden aukioloajat. Lisäksi olemme uudistaneet alkoholilainsäädäntöä. Myös lukioihin hakua tai asiointia passi- ja lupakorttiasioissa viranomaisten kanssa on helpotettu. Monia yksityisiä ja yrityksiä ärsytyttäviin ympäristölupaprosesseihin on haettu helpotusta muista maista tutun ilmoitusmenettelyn kautta. Yrittäjyyden edellytyksiä on vastaavasti parannettu toteuttamalla maksuperusteinen arvonlisävero. Lisäksi olemme purkaneet ravintola-alan turhaa sääntelyä sekä poistaneet vähimmäispääomavaatimuksen osakeyhtiöiltä. Lisäksi hallitus sopi meidän aloitteestamme yrittäjien ei-omistavien perheenjäsenten sosiaaliturvan kuntoon laittamisesta.
Myös työllisyyttä parantavia norminpurkuhankkeita on riittänyt. Takaisinottovelvoitteen lyhentäminen ja työntekijöiden koe-ajan pidentäminen ovat tästä hyviä esimerkkejä. Myös uusi mahdollisuus käyttää työttömyysturvaa joustavammin muun muassa uuden ammatin vaatiman koulutuksen tai yrityshankkeen rahoittamisessa lähtivät liikkeelle ryhmästämme.
Ensi keväänä aloittavassa eduskunnassa molemmille näille kokonaisuuksille pitää kirjata uudet tavoitteet. Tarvitaan siis verkostuneita päättäjiä, jotka ajavat tämän maakunnan kannalta kriittisten liikenne-ja infrahankkeiden toteutumista mahdollisimman nopeasti. Jyväskylä-Tampere kaksoisraide sekä valtatie 4:n parantamisen jatkaminen ovat varmasti prioriteettilistan kärjessä. Liikunnan puolella esille on nostettava Liikuntapääkaupunki-ohjelma sekä kulttuurin puolelta maakunnan ansaitsema konserttisali.
Toiseksi valtakunnan tasolle tarvitaan päättäjiä ja mieluiten myös hallitus, joka haluaa jatkaa nyt hyvään vauhtiin saatua norminpurkutyötä. Kaikki poliittiset liikkeet eivät nimittäin välttämättä ole näin tekemässä. Siksi visio Suomesta, jossa saa tehdä, tarvitsee nyt puolustajia. Siihen me kokoomuslaiset kutsumme koko Suomen mukaan.
Kolumni / Sinuhe Wallinheimo