Kaupungin kasvua vauhdittamassa

Valtuustokausi on puolessa välissä ja on aika istahtaa alas pohtimaan Jyväskylän tulevaisuutta. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Katja Isomöttönen sekä kunnallisjärjestön uusi puheenjohtaja Niilo Nissinen visioivat tulevaisuuden kuvia alati kasvavalle maakunnan keskuskaupungille Jyväskylälle.

1) Suomen syntyvyyden lasku on puhututtanut viime aikoina paljon. Jyväskylä kasvaa, mutta kasvu hidastuu 2030-luvulle siirryttäessä: miten tähän tulisi reagoida?

Katja: Jyväskylä on elinvoimainen ja kasvava kaupunki. Kasvun ylläpitämiseksi ja sekä elinvoiman että menestyksen lisäämiseksi on kaupungissa aloitettu brändityö. Tavoitteena on vahvistaa kaupungin näkyvyyttä ja positiivista imagoa niissä asioissa, joissa erotumme muista kaupungeista.

Jotta Jyväskylään saadaan jatkossakin lisää asukkaita, tarvitaan uusia yrityksiä ja sitä kautta lisää työpaikkoja. Jyväskylä on saanut kiitosta yrittäjämyönteisyydestään ja meillä onkin käytössä palvelualoite yrityksille. Kaupungilla on käytössä 5000 euron yrityspalveluseteli on konkreettinen keino, jolla pystytään sysäisemään vauhtia yrityksen kasvun kehittämiseen. Tälle vuodelle seteleiden määrä saatiin tuplattua.

Yritysten ja koulujen yhteistyöllä on myös iso merkitys tulevaisuuden työvoiman houkuttelemisessa. Jyväskylässä on käytössä nuorten kesätyöseteli, jonka avulla nuori voi hakeutua kesätöihin itseään kiinnostavaan yritykseen.

Niilo: Jyväskylä sijaitsee mitä otollisimmalla paikalla. Hyvät kulkuyhteydet sekä erinomainen sijainti tekevät kaupungista houkuttelevan paikan asua. Aikaisin arkiaamuina matkakeskuksella odotteleekin junaa suuri määrä työmatkalaisia, jotka asuvat kyllä Jyväskylässä, mutta käyvät töissä muualla. Yhä useampaa työtä voi tehdä sijainnista riippumatta ja Jyväskylällä on oiva mahdollisuus toimia ankkuripaikkana.

Korkeakouluopiskelijat ovat tärkeä kohderyhmä, joka tulisi saada jäämään kaupunkiin töihin sekä perustamaan perhettä. Takaamalla palvelut ja työmahdollisuudet tässä onnistutaan. Siksi myös opiskelijoiden kaupunkiin jäämiseksi on tärkeää myös taata työpaikka, jotta opiskelija ei heti tutkinnon saatuaan lähde töiden perässä muualle.

2) Syntyvyyden lasku johtaa pitkällä aikavälillä huoltosuhteen heikkenemiseen ja yhteiskunnan sosiaalietuuksien piiriin siirtyy yhä useampi, kun taas työssä käyvien veronmaksajien määrä laskee. Miten Jyväskylässä voidaan varautua heikkenevään huoltosuhteeseen?

Niilo: Peräti 53 kuntaa on joutunut tänä syksynä tekemään päätöksen kunnallisveron korottamisesta. Tämä koskee yli miljoonaa suomalaista ja kertoo karua kieltä siitä, kuinka suurissa ongelmissa kunnat ovat. Jyväskylässä onnistuttiin pitämään kiinni nykyisestä veroprosentista ja näin on toimittava jatkossakin. Veroja on aina helpompi korottaa, kuin laskea. Korotusten tielle ei tule lähteä.

Huoltosuhde on jo pitkään ollut heikkenemässä eikä tilanne ilman rakenteellisia muutoksia helpotu. Kuntatalouden tasapainossa pitäminen on tärkeää, jotta peruspalvelut voidaan taata myös jatkossa kaikille kuntalaisille.

Katja: Kustannukset on pidettävä kurissa. Säästämään pystytään ja vähintään tuottamaan palveluita nykyistä edullisemmin ja tehokkaammin palvelurakennetta uudistamalla. Yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta löytyy palveluntuottajia täydentämään kaupungin omaa toimintaa kustannustehokkaammin. Jotta työllisyyden kasvu parantaa julkista taloutta pitää uusien työpaikkojen syntyä yksityiselle sektorille. Tämä onnistuu esimerkiksi lisäämällä palveluseteleillä järjestettäviä palveluita.

Myös kilpailutus on oiva keino uudistaa palvelurakennetta. Esimerkiksi terveysasemien kilpailutuksesta Korpilahdella, Säynätsalossa ja Tikkakoskella on hyvät kokemukset.

3) Palvelusetelit ovat tulleet esille vastauksissanne moneen kertaan. Millaisen roolin näette palveluseteleillä olevan osana kaupungin palveluiden järjestämistä?

Niilo: Kunnallisalan kehittämissäätiön vastikään julkaisemasta tutkimuksesta kävi ilmi, että suomalaiset kannattavat laajalti palveluseteleitä perinteisten palvelujen ulkoistusten sijaan. Palveluseteleillä kuntalaiset saavat itse vaikuttaa siihen, mistä hankkivat palvelun. Palveluseteleitä tulisikin hyödyntää yhä enemmän myös Jyväskylässä.

Katja: Palveluita ei tarvitse aina tuottaa kaupungin omana toimintana. Yksityinen sektori täydentää julkisia palveluita ja lisää ihmisten valinnanmahdollisuuksia. Kaupungin kannalta palvelusetelit ovat ketterä ja kustannustehokas keino tarjota kuntalaisille palveluita. Esimerkiksi palvelusetelillä tarjottu lääkäripalvelu nopeuttaa hoitoon pääsyä.

4) Mitkä ovat vetovoimatekijät, joilla ihmisiä ja yrityksiä saadaan houkuteltua Jyväskylään?

Katja: Jyväskylä on tunnettu yliopisto ja koulutuskaupunki ja Suomen liikuntapääkaupunki. Myös kaunis, puhdas luonto ja vesistöt houkuttelevat Keski-Suomeen. Kotimaan matkailu sekä kulttuuri- ja luontomatkailu ovat kasvussa ja siinä kasvussa Jyväskylän pitää olla mukana.

Kaupungin elinvoiman vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi on tehtävä investointeja kohteisiin, joista on mahdollista saada tuloja ja työpaikkoja. Hippos2020 on elintärkeä hanke kaupungille ja on hienoa, että Valtion liikuntaneuvosto esittää hanketta valtakunnallisesti merkittäväksi liikuntapaikkahankkeeksi ja sille ollaan myöntämässä kahden miljoonan euron avustusta.

Niilo: Jyväskylästä tulee mieleen ensimmäinen rallit. Jyväskylän MM-ralleilla on merkittävä rooli kaupungin maineen ja näkyvyyden lisäämisessä, sekä se tuo joka vuosi suuret määrät ihmisiä sekä tuloja kaupunkiin. Rallien lisäksi Jyväskylä on tapahtuma- ja kongressikaupunki, jossa järjestetään Suomipop-festivaaleista alkaen paljon mittakaavaltaan suuria tapahtumia.

Tällä hetkellä käynnissä on kaupungin kulttuuritilojen selvitystyö, joka linkittyy myös keskusta-alueen elävöittämiseen. Kaupungista valitettavasti uupuu musiikkisali, joka vielä entisestään rikastuttaisi kulttuuritarjontaa. Onneksi Jyväskylän Kesä, Yläkaupungin Yö, Valon kaupunki sekä monet muut tapahtumat tuovat kulttuurin jokaisen kuntalaisen ulottuville. Laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta on omiaan tekemään Jyväskylästä houkuttelevan asuinpaikan!

 

 

Sinustako kuntapäättäjä?

• KUNTAVAALIT KÄYDÄÄN koko Suomessa huhtikuussa 2021.

• KOKOOMUKSEN TAVOITTEENA Jyväskylässä on täysi ja monipuolinen 100 ehdokkaan lista. Lista tulee olemaan alueellisesti laaja ja sisältää ehdokkaita eri ammattikunnista aina 18-vuotiaista nuorista senioreihin.

• KOKOOMUKSEN EHDOKASHANKINNAN ja vaalien koordinoinnin Jyväskylässä toteuttaa Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestö. Kiinnostaako ehdokkuus? Ota rohkeasti yhteyttä – jutellaan.

• LÄHDE EHDOLLE kuntavaaleihin osoitteessa: www.ehdolle fi.

 

 

Artikkeli on julkaistu Uusi Aalto -lehdessä itsenäisyyspäivänä 6.12.2019.

Lue koko lehti:
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 1
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 2
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 3
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 4
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 5
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 6
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 7
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 8