Korona muutti Euroopan kevään
Euroopan politiikassa tänä keväänä piti keskittyä erityisesti ilmastopolitiikkaan. Joulukuussa uusi komissio esitteli kunnianhimoisen green deal-ohjelman, joka viitoittaa Euroopan tie kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Alkukeväästä tähän liittyen ehdittiin esitellä jo ilmastolaki, uusi kiertotalouden toimintaohjelma ja teollisuusstrategia. Sen jälkeen koronakriisi iski päälle, ja muut valmistelut saivat siirtyä akuutin tilanteen alta kesälle.
Koronakriisissä EU on keskittynyt erityisesti taloudellisten vaikutusten lieventämiseen. Terveyspolitiikka kuuluu jokaisen jäsenmaan omaan päätösvaltaan, mutta EU-tasolla on suunnattu yhteistä rahoitusta lääke- ja rokotetutkimukseen, käynnistetty halukkaiden jäsenmaiden kesken yhteiset varustehankinnat ja jaettu koko ajan yhteistä tilannekuvaa EU:n tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen kautta.
Kaikki EU-parlamentin viime viikkojen täysistunnot ovat keskittyneet pelkästään koronapäätöksiin. Koronakriisin tuoma taloudellinen isku sekä Euroopalle että maailman talouteen tulee olemaan valtava.
Vielä ei ole tiedossa, missä aikataulussa liikkumisrajoituksia eri maissa pystytään purkamaan, mutta on selvää että se vaatii laajaa eurooppalaista ja myös kansainvälistä koordinaatiota.
Yrityksiä tuettava
Seuraavat viikot on tärkeää edelleen tukea yrityksiä, joiden liiketoiminnan korona on pysäyttänyt. Tätä tehdään ennen kaikkea jäsenmaiden omista budjeteista, mutta myös EU-budjetista sekä Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin lainoituksella. Suomessakin on tässä päästy hyvään alkuun, mutta varsin byrokraattisten hakuprosessien kautta. Edelleen tarvitaan lisää aivan suoraa tukea yrityksille.
Seuraavina kuukausina Euroopan politiikassa tullaan keskittymään koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen, ja sen rahoitukseen. Rahoitusta tulee suunnata tulevaisuuden kasvua tukeviin investointeihin, jotka tukevat green dealin tavoitteita, teollisuuden uudistumista ja digitaalista kehitystä. Ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään.
Tiedettä tarvitaan
Koronan vastainen taistelu on osoittanut kuinka tärkeässä roolissa tiede ja tutkimus on ihmiskunnan isoissa haasteissa. Itse olen ajanut pitkään linjaa, jonka mukaan tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusta EU-budjetissa on lisättävä. Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan sekä globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi että teollisuuden uudistamiseksi.
Neuvottelut EU:n tulevasta seitsemän vuoden budjetista 2021-27 ovat lykkääntyneet koronan alta, mutta toivon että syksyn päätöksenteossa tutkimus nousee ansaitsemaansa rooliin.
Eurooppalainen tutkimusraha jaetaan hakijoille laadun perusteella. On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka suomalaiset ovat tässä aktivoituneet ja menestyneet näissä hauissa vuosi vuodelta paremmin.
Huoltovarmuus varmistettava
Koronakriisi on nostanut uudella tavalla tarkasteluun myös Euroopan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksen. Äärimmillään se on näkynyt isossa riippuvuudessa Kiinan kapasiteetista tuottaa lääkkeitä ja suojavarusteita. On varmaa, että tämän kriisin seurauksena sekä jokainen jäsenmaa että Euroopan unioni yhdessä joutuu arvioimaan omaa varautumistaan ja globaalien tuotantoketjujen kriisinkestävyyttä.
Koronakriisissä EU on keskittynyt erityisesti taloudellisten vaikutusten lieventämiseen.
Tätä joutuvat myös yritykset tekemään. Nyt moni teollisuusyritys on Euroopassa joutunut laittamaan lapun luukulle, kun komponentteja ja materiaaleja ei ole Kiinasta saatukaan tavalliseen tahtiin. Täyteen omavaraisuuteen ei ole järkevääkään pyrkiä, mutta kriittinen tuotanto pitäisi pystyä kaikissa oloissa varmistamaan. Uskon että tämä elementti tulee näkymään Euroopan uuden teollisuusstrategian käsittelyssä.
Yllättävä digiloikka
Koronakriisin varmasti yksi isoin pysyvä vaikutus tullaan näkemään digitalisaatiossa. Kymmenet miljoonat eurooppalaiset siirtyivät käytännössä yhdessä yössä etätyöhön ja etäkouluun. Jokaisen oli vähän pakko opetella, kun muuta keinoa ei ollut käytettävissä. Sekä teknisesti että henkisesti tämä on ollut iso muutos, joka tulee vaikuttamaan sekä työhön, opintoihin että asiointiin koronakriisin jälkeenkin.
Euroopan politiikassa on pyrkimyksenä vauhdittaa erityisesti nopeiden verkkojen rakentamista, datan hyödyntämistä ja tekoälyn kehittämistä. Siihen nyt nähty arkielämän digiloikka antaa paljon uutta pontta.