Aluevaltuuston kokous 14.11.2023.
Keski-Suomen aluevaltuusto kokoontui tiistaina 14.11. Asialistalla oli muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion 2024 lähetekeskustelu ja kohdassa Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti aluevaltuustoryhmämme puheenjohtaja Terhi Simonen-Jokinen. Alla Terhin puheenvuoro kokonaisuudessaan.
RYHMÄPUHEENVUORO TALOUSARVION LÄHETEKESKUSTELU 14.11.2023
Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut sekä virkahenkilöt,
Talousarvioprosessi on edennyt lähetekeskusteluvaiheeseen. Kiitos tästä mahdollisuudesta lausua talousarvioesitykseen valmistelun tässä vaiheessa valtuustoryhmän näkökulma. Viesti valmisteluun kulkee myös hallituksen jäsenten kautta ja huomenna myös lautakunnat pääsevät lausumaan kantansa. Mielenkiinnolla odotamme, miten talousarvioesitys tämän osallistamisen kautta kehittyy hyvinvointialuejohtajan esityksestä hallituksen esitykseksi ja edelleen valtuuston päätökseksi.
Kokoomuksen valtuustoryhmä toteaa, että talousarvioesitys on pitkä ja siinä on paljon tekstiä, yli 200 sivua. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarviokirjassa varsinainen asia on vaarassa jäädä proosan jalkoihin. Talousarviotekstin joukossa on myös linjauksia, joiden oikea paikka päätöksenteossa voisi olla jossain muualla.
Talousarvion rakenne noudattelee hyvinvointialueen organisaatiorakennetta eli toimiala, vastuualue ja palvelualue -jaottelua. Tämä tuo esitykseen selkeyttä, mutta numeroinnin käyttö otsikoinnissa voisi auttaa yhteen kuuluvien kokonaisuuksien hahmottamista. Selkeyden vuoksi organisaatiokaavioon olisi hyvä päivittää myös sosiaali- ja terveyspalvelut toimialan keskitetyt palvelut. Yhtenäisten nimitysten käyttö organisaation osille alkaa vakiintua ja käydä pikkuhiljaa tutuksikin, mikä on tärkeää ja auttaa palveluiden järjestämisen rakenteen hahmottamisessa.
Talousarvio on merkittävin valtuuston käytettävissä oleva toiminnan ohjausinstrumentti. Tämän tyyppisellä asiakirjalla valtuustotason ohjaus jää kuitenkin hyvin ylätasoiseksi. Numeroiden sisään ei pääse: mitä kaikkea sisältävät muut toimintakulut ja mitä palvelujen ostot? Talousarviokirjasta ei esimerkiksi käy ilmi kiinteistökulujen osuus. Tämän tyyppinen tieto olisi poliittisen ohjauksen kannalta kuitenkin merkittävä, etenkin kun tulevana vuonna linjataan myös palveluverkosta. Paljonko haluamme, että hyvinvointialueella käytetään seiniin ja paljonko palveluihin? Miten talousarviolla ohjataan perusterveydenhuollon vahvistamista?
Vertailu kuluvan vuoden talousarvioennusteeseen on esitetty vain vastuualueittain konsernipalveluiden, pelastustoimen ja sairaalapalveluiden koonneissa, mutta palvelualueiden tasolla toimintaa on kuvattu vain sanallisesti, mittariston tavoittein ja tulevan talousarviovuoden luvuin, mutta ilman vertailua kuluvaan vuoteen. Se jättää talousarviovuoden luvut irralliseksi. Vastaavasti sivun 195 tuloslaskelmassa olisi hyvä esittää kuluvan vuoden talousarvion ja toteumaennusteen luvut, yhdessä talousarviovuoden ja taloussuunnitteluvuosien lukujen kanssa.
Yksi talousarvioesityksen tärkeimmistä kohdista löytyy sivulta 20. Kyseessä on kappale nimeltä ”Talousarvion seuranta”. Talousarviossa pysyminen on aidosti saanut hyvinvointialueella uuden merkityksen – enää ei ole kuntia, joille lähettää laskua lopullisesta toteumasta, annetuilla rahoilla on pärjättävä. Tätä hankaloittaa valtion rahoitusmalli, joka näyttäisi toistaiseksi olevan yhtä epävakaa kuin kuntien valtionosuusmalli – lopullinen rahoituksen suuruus varmistuu vasta myöhään ja tämä tekee talouden tulopuolen suunnittelusta vaikeaa.
Talouden sopeuttamistoimenpiteissä on esitetty yhtenä toimenpiteenä ostopalveluiden ja palvelusetelien käytön vähentäminen. Ilman oman palveluntuotannon aitojen kustannusten selvittämistä ei voida todeta, että oma tuotanto olisi järjestämistapana kategorisesti aina edullisempi. Oman kustannustason määrittämisen apuna toimii niin ikään talouden sopeuttamistoimenpiteenä esitetty tukipalveluiden kustannusten kohdistaminen palveluille ja sisäisen laskennan kehittäminen. Tämä on ehdoton edellytys oman palveluntuotannon ja ulkoisen palvelutuotannon kustannusten aidon vertailun onnistumiseksi.
Kuluvan vuoden noin 94 milj. € ja tulevan talousarviovuoden noin 50 milj. € alijäämät on katettava taloussuunnitteluvuoteen 2026 mennessä. Esitettyjen laskelmien mukaan vaikuttaisi sille, että talouden tasapainon saavuttaminen ja alijäämien kattaminen suunnitelmavuosille 2025-2026 perustuu lähes yksinomaan palvelujen ostojen merkittävään vähenemiseen. TAE2023 palveluostot 560 milj. € – TS2026 425 milj. €, erotus 135 milj. €, joka lähentelee summaltaan kuluvana ja ensi vuonna syntyvää alijäämää. Olisi tärkeää tietää, mitä nämä vähennettävät palvelujen ostot on ajateltu olevan, ja millä vaihtoehtoiskustannuksella ne on ajateltu toteuttaa?
Talousarviokirjasta myöskään ei löydy hyvinvointialueen koko lainakannan suuruutta. Kokonaislainakanta, 496 milj. € vuoden 2023 lopussa, olisi hyvä olla siellä esitettynä ja helposti löydettävissä. Korkokulut ovat 12,4 milj. €. Talousarvio sisältää myös rahoitusosassa esityksen 33 milj. € lisälainanotosta. Lainanotto vaatisi vielä valtioneuvostolta päätöksen lainanottovaltuuden muuttamisesta. Isosta velkamäärästä huolimatta rahoituslaskelmassa on esitetty myös lainojen lyhentämissuunnitelma, lainoja on ajateltu lyhennettävän 23-26 milj. € vuodessa. Ison velkamäärän lisäksi tuloslaskelmaa kurittaa liki 35 milj. € vuosittaiset suunnitelman mukaiset poistot.
Talousarviokirja yhdessä tämän kokouksen neljännesvuosikatsauksen ja muiden esittelymateriaalien kanssa antaa kattavan kuvan hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Ensimmäinen vuosi alkaa olla kohta paketissa. Usein sanotaan leikkisästi, että tieto lisää tuskaa. Sitäkin, mutta tässä tapauksessa tieto alkaa ehkä myös hiljalleen vähentää tuskaa, koska meille alkaa kertyä tietoa päätöksenteon pohjaksi niin mittareista kuin talouden luvuistakin. Kokoomuksen valtuustoryhmä toivoo, että talousarvion esitystapaa tiivistettäisiin ja luettavuutta parannettaisiin, yksityiskohtaisemmat esitykset talousarvion sisältöön toimitamme tarvittaessa hallituksen kautta.