Sivistyksessä on menestys, jota Jyväskylä ei nyt osaa hyödyntää
Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 29.8.2024
Jyväskylä, tuo sivistyksen lintukoto. Kansakoulunopettajia kouluttava Jyväskylän seminaari perustettiin vuonna 1863. Historiallinen kansakouluasetus esiteltiin vuonna 1866. Samaisena vuonna seminaarin ensimmäiset opettajat valmistuivat.
Sittemmin on Tourujoessa vettä virrannut ja yliopistomme, Universitas Jyväskyläensis, kokenut muodonmuutoksen ja kasvanut kuuden tiedekunnan monitieteelliseksi oppilaitokseksi. On kaupunkiin syntynyt myös mm. ammattikorkeakoulu.
Kaupunkimme on muovannut Suomenmaan identiteettiä ja kohtaloa, mutta kuitenkin kaupunkimme valmistuvien osaajien potentiaalia ei enää huomata.
Esimerkiksi suuri osa kaupan ja talouden osaajistamme siirtyy tekijöiksi pääkaupunkiseudulle, sillä tämä kaupunki ei tarjoa heille mahdollisuuksia. Koulutamme siis tuhansittain huippuosaajia, jotka valmistuttuaan lähtevät tekijöiksi johonkin, missä ruoho todella on vihreämpää kuin Lutakon puistoissa.
On hyvä pitää mielessä, että Jyväskylän opiskelijaväestön määrä on suhteessa muuhun väestöön Suomen huomattavimpia. Kuten Petteri Orpon hallituksen alkuvuosien opiskelukeskustelusta ilmeni, eivät opiskelijat ehdi töitä opintojen ohella tehdä. Se on täysin ymmärrettävää, mutta sillä on vaikutuksensa kaupunkimme veropohjaan.
Olemme opiskelijakaupunki sen kaikissa muodoissa. Ihmiset hakeutuvat Jyväskylään opintojen vuoksi, he opiskelevat ja sitten poistuvat. Mitä kaupungillemme jää tästä käteen? Ei mitään.
Opiskelijat käyttävät kaupungin palveluita mutta eivät liialti osallistu niiden mahdollistamiseen. Opiskelijat tulisi saada sidotuksi tämän kaupungin elinkeinoelämään, jottei heidän tarvitsisi lähteä heti mahdollisuuden tullen, sillä työ luo hyvinvointia myös kaupunkitasolla.
Jyväskylän tulisi vaalia kunnianhimoisia liike-elämän toimijoita, jotka pystyvät valjastamaan korkeakoulutetun poikkitieteellisen osaajakuntamme tekoihin.
Siihen tarvitsemme vain tahtotilaa ja päämäärätietoisia päätöksiä. Kaupunkimme tulee pitää huolta sen infrasta, houkuttelevuudesta ja maineesta, jotta investointi Jyväskylään kannattaa.
Suuret toimijat tuovat mukanaan työtä ja kassavirtaa, mikä puolestaan avaa kuntataloudellemme uusia mahdollisuuksia.
Sen myötä voisimme panostaa enemmän niin hyvinvointiin kuin parempaan kaupunkiinkin ja ennen kaikkea sivistykseen. Sivistyksessä tulevaisuus; sivistyksessä menestys.
Kauan eläköön sivistyksen kaupunki!
Aleksi Vilpponen
Kirjoittaja on jyväskyläläinen abiturientti ja kuntavaaliehdokas (kok.).