Kestääkö kaupunkimme kaikkea?
Mielipidekirjoitus Keskisuomalainen 29.11.2024
Olemme todistaneet poikkeuksellisen lämmintä marraskuuta. Poikkeuksellisuus tosin tuntuu olevan arkipäivän uusi pysyvä trendi. On ennätyspakkasia, helteitä, lämpimiä syksyjä ja nyt marraskuun raivoisia tulvia.
Tänä vuonna marraskuu on ollut yleisesti koko Suomen alueella hyvin lämmin. Talvi yritti kerran tehdä tuloaan, ja lunta tuiskuttikin erittäin paljon myös täällä Jyväskylässä, mutta sen jälkeen lauhkea keli sulatti sen pois. Se on johtanut mm. hyvin ärhäkkiin tulviin läntisessä Suomessa.
Ei ole kauaakaan siitä, kun me täällä Jyväskylässä myös kauhistelimme tulvia. Loppukesästä riehui kunnon elomyrsky, jonka aikana taivas tuntui repeävän ja kaupunkimme uppoavan. Hannikaisenkatu lainehti, kauppakeskusten parkkitalojen kaivot tulvivat sisään ja Kävelykadun liikkeissä kauhulla katseltiin sisälle tunkeutuvaa vesimassaa.
Kokemus ei ollut jyväskyläläisille uusi. Olen kuullut tarinoita pääsykokeista viivästyneistä opiskelijoista ja liikenteeseen jumiutuneista autoista Jyväskylän kesäisissä kaupunkitulvissa. Kaupunkitulvat ovat täysin normaali ilmiö urbaaneissa ympäristöissä, mutta huolta ne aiheuttavat muuttuvassa maailmassa.
Viisautta on sopeutua ja ennen kaikkea varautua.
Aiheellista olisikin aloittaa keskustelu siitä, miten kaupunkimme aikoo varautua alati muuttuvaan maailmaan.
Ilmastonmuutoksessa olemme edenneet jo niin pitkälle, ettei tehtyä vahinkoa voi välttämättä enää peruuttaa. Se tarkoittaa pysyviä muutoksia ilmastossamme; esimerkiksi entistä runsaampia sateita, raivokkaampia myrskyjä ja tukalampia helteitä.
Kaupunkimme infra ei kykene kantamaan edes nykyisellään maltillisiakaan rankkasademääriä, joten miten sen tulisi selviytyä tässä murroksen maailmassa. Ilmastonmuutokseen sopeutuva ja sääolosuhteita kestävä infra on sekä talous- että turvallisuuskysymys. Kaupunkirakenteen tulee mukautua olosuhteisiin.
Ensihoitoa tai pelastusajoa ei saada perille tulvivalla kaupunkikadulla. Tavara eivätkä ihmiset pääse liikkumaan ja alati lainehtivista väylistä sekä kauppakeskuksista seuraa kiinteistövaurioita, kun kosteus tekee tehtävänsä rakennusten rakenteissa.
Se voi pahimmillaan kaataa yrityksiä, jos tällaisia tapauksia alkaa ilmetä usein.
Ongelmaan voidaan puuttua. Emme voi toki enää palauttaa sääolosuhteita entiselleen, mutta viisautta on sopeutua ja ennen kaikkea varautua.
Ilmaston ja ympäristön muuttuessa kaupungin suunnittelussa tulee ottaa huomioon täysin uusia aspekteja. Toimiva sekä kestävä kaupunki on lopulta aina kaupunkisuunnittelun kysymys – ja sen ratkaiseminen on kaupunkipäättäjiemme kontolla.
Aleksi Vilpponen
Kirjoittaja on jyväskyläläinen abiturientti sekä kunta- ja aluevaaliehdokas (kok.).