Suomi tarvitsee rohkeita ratkaisuja työttömyyskriisin selättämiseen

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 16.1.2025

Suomessa on pahanlaatuinen työttömyysongelma. Työttömyysaste on vuodesta toiseen jämähtänyt noin kahdeksaan prosenttiin, eikä merkittävää parannusta ole nähty pitkään aikaan. Samaan aikaan naapurimaissamme, kuten Tanskassa ja Norjassa, työttömyys on vain 4–5 prosenttia. Miten on mahdollista, että Suomessa on näin paljon työttömiä, vaikka monilla aloilla kärsitään jatkuvasta työvoimapulasta?

Suomen työmarkkinat ovat tunnetusti olleet jäykät. Yleissitovat sopimukset, jotka määrittelevät samat ehdot kaikille alan yrityksille, eivät huomioi yksittäisten yritysten tai alueiden erityispiirteitä. Tämä tekee palkkaamisesta vaikeampaa erityisesti pienille yrityksille vaikka tarvetta työntekijöille olisikin.

Valoa on kuitenkin tunnelin päässä: nykyinen hallitus on hyväksynyt lainsäädännön paikallisesta sopimisesta, joka astui voimaan 1.1.2025. Se mahdollistaa joustavammat työmarkkinat, jossa alueiden erityispiirteet tulevat huomioon.

Yksi merkittävimmistä ongelmista Suomen työllisyydessä on kannustinloukut. Työnteon kannattavuus ja työn vastaanottamisen houkuttelevuus eivät ole kohdallaan, koska työstä saatavat tulot eivät merkittävästi ylitä sosiaaliturvaa.

Tämä ongelma näkyy erityisen voimakkaasti matalapalkkaisilla aloilla, missä työtulot jäävät pieniksi ja sosiaaliturvan leikkautuminen tekee työnteosta taloudellisesti lähes yhtä kannattamatonta kuin työttömänä pysymisestä.

Erityisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan liiallinen kesto on muodostunut ongelmaksi. Pitkään työttömänä olleille ansiosidonnainen turva tarjoaa vahvan kannustimen pysyä pidempään työttömänä, vaikka työpaikkoja olisikin tarjolla.

Tämä passivoi osan pitkäaikaistyöttömistä, sillä ansiosidonnainen työttömyysturva on niin houkutteleva, että se vaikeuttaa työllistymistä. Tämän takia ansiosidonnaisen kestoa tulisi lyhentää entisestään.

Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi olla joustavampi, jotta työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi jokaisesta ansaitusta eurosta vähennettäisiin vain osa sosiaaliturvasta – esimerkiksi 50 senttiä. Tämä tarkoittaisi, että työnteon tuomat lisätulot olisivat aina suuremmat kuin menetetyn tuen osuus.

Työnteon kannattavuutta voitaisiin myös parantaa keventämällä verotusta. Vaikka nykyinen hallitus on jo ottanut askeleita tähän suuntaan, veroaste on Suomessa yhä huomattavan korkea, erityisesti kansainvälisessä vertailussa.

Korkea tuloverotus yhdistettynä sosiaaliturvan leikkautumiseen luo tilanteen, jossa työn vastaanottaminen ei ole riittävän houkuttelevaa, erityisesti pienituloisille.

Verotuksen keventäminen voisi merkittävästi lisätä työnteon kannattavuutta. Kun työntekijän käteen jäävä osuus tuloista kasvaisi, se ei pelkästään motivoisi nykyisiä työttömiä siirtymään työelämään, vaan lisäisi myös taloudellista aktiivisuutta laajemmin. Alhaisempi veroaste toisi siten hyötyjä sekä yksilöille että valtiontaloudelle, kun työllisyysaste nousisi ja verotuloja kertyisi enemmän pitkällä aikavälillä.

Suomessa työttömyys on pitkään pysynyt aivan liian korkealla tasolla, vaikka siihen on pyritty puuttumaan eri keinoin. Nykyinen hallitus on jo ottanut askeleita verotuksen keventämisellä ja sosiaaliturvan uudistamisessa, mutta tämä ei yksin riitä ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia, jotka estävät työllisyyden parantumista. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen on tärkeä askel kohti joustavampia työmarkkinoita, mutta se vaatii rinnalleen lisää toimenpiteitä.

Kannustinloukkuihin ja verotuksen korkeaan tasoon on puututtava lisää, jotta työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti houkuttelevaa ja järkevää. Työnteon kannattavuutta voitaisiin edelleen parantaa verotuksen keventämisellä, erityisesti pienituloisten ja keskituloisten osalta.

Samalla sosiaaliturvan tulisi olla entistä joustavampaa, jotta se ei estä työn vastaanottamista. Nämä toimenpiteet lisäävät taloudellista aktiivisuutta ja auttaisivat purkamaan työvoimapulaa, joka vaivaa monia aloja.

Tulevaisuudessa työllisyysaste ei voi jäädä nykyiselle tasolle. Nyt on aika vahvistaa hallituksen tekemää työtä ja varmistaa, että Suomen työmarkkinat tukevat kaikkien mahdollisuuksia osallistua työelämään. Vain näin voimme turvata talouden kasvun ja hyvinvoinnin tulevaisuudessa.

Janne Yli-Tainio

Kirjoittaja on Jyväskylän kokoomuksen nuorten puheenjohtaja ja kunta- ja aluevaaliehdokas.