Myös isoja ja rohkeita muutoksia tarvitaan

Aluevaltuustossa 10.6. käsiteltiin myös hyvinvointialueiden muutostukiprojektin loppuraportti. Kohdassa Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Karoliina Saraste piti koko ryhmän puolesta puheenvuoron, joka alla. Puhuttaessa muutokset mahdollisia.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,

Muutostukikeskustelut Keski-Suomen hyvinvointialueen ja valtioneuvoston kanssa saatiin päätökseen maaliskuussa ja muutostuen päätöstilaisuudessa todettiin, että yhteiset keskustelut ovat olleet hyödyllisiä ja ymmärrys hyvinvointialueen tilanteesta on lisääntynyt puolin ja toisin.

Kokoomuksen ryhmän mielestä on hyvä, että Keski-Suomen hyvinvointialue lähti mukaan neljän muun hyvinvointialueen tavoin vapaaehtoisteen muutostukiprojektiin, kun mahdollisuutta sellaiseen tarjottiin. Tiiviimmässä valtionohjauksessa oleminen vie ajatukset kuitenkin väistämättä arviointimenettelyyn. Olemmeko askeleen lähempänä sitä?

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoi muutama päivä sitten, että arviointimenettelyjen todennäköisyys joillakin hyvinvointialueilla on kasvanut entisestään. Ikonen on erityisen huolissaan alueista, jotka viime ja toissa vuonna tekivät eniten alijäämää ja jotka mahdollisesti vielä tänä vuonna tekevät alijäämäisen tuloksen. Kuvaus osuu hyvin juuri Keski-Suomeen ja kokoomuksen ryhmä korostaa, että ministerin huoli ja viesti on otettava vakavasti.

Arviointimenettelyn myötä valtion ohjaus tiukkenee ja alueen itsehallintoa rajoitetaan. Menettely voi päätyä myös aluejakoselvitykseen, joka voi tarkoittaa alueen lakkauttamista ja yhdistämistä toiseen hyvinvointialueeseen.

Muutostukiprojektin loppuraportissa nostetaan esiin huoli hyvinvointialueemme alijäämästä, joka on asukaskohtaisesti maan korkeimpia. Raportissa todetaan, että kertynyt alijäämä on kasvanut niin korkeaksi, että seuraavalla valtuustokaudella huomio tulee keskittää siihen, miten kustannustaso sopeutetaan rahoituksen tasolle. On tarkasteltava niin palveluverkkolinjauksia, ei-lakisääteisiä palveluita kuin palvelutasoakin.

Raportissa mainitaan myös, miten Keski-Suomen hyvinvointialue pystyy kattamaan alijäämänsä vasta vuosikymmenen loppuun mennessä ja että Keski-Suomessa on tietoisesti valittu maltillinen linja; päättäjät eivät ole halunneet lähteä tekemään isoja muutoksia ja leikkaamaan esim. vapaaehtoisista palveluista. Tässä kohtaa voikin kysyä, onko linjamme liian maltillinen? Myös isoja ja rohkeita muutoksia tarvitaan.

Raportissa tuodaan esille myös alueellamme hyvin toimivia asioita, mutta on selvää, että muutostukiprojektin myötä meidän on suhtauduttava entistä vakavammin talouden haasteisiin ja otettava ohjat vahvemmin omiin käsiin ennen kuin on liian myöhäistä.