Palveluverkkotyö on kevään 2024 isoin ponnistus
Keski-Suomen hyvinvointialueen luottamushenkilöiden kevään 2024 isoin työ liittyy palveluverkon periaatteiden muodostamiseen. Kokoomuksen valtuustoryhmä aloittaa kauden työskentelyn käymällä vielä kerran läpi palveluverkkoselvityksen tuloksia tammikuun kokouksessaan. Samassa kokouksessa kuullaan myös esittely Keski-Suomen liiton skenaariotyöstä.
Palveluverkon rakentaminen tulee ensisijaisesti kiinnittää hyvinvointialueen strategian tavoitteisiin.
- Toiminta on vaikuttavaa ja kustannustehokasta
- Palvelut ovat yhdenvertaisia ja saavutettavia
- Keskisuomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat
- Keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta vahvistuu.
Palveluverkkoa suunniteltaessa, on varmistettava, että jokaisen Keskisuomalaisen, niin Jyväskylän Lutakossa kuin Pihtiputaan Korhosperällä, perusoikeudet turvataan. Samalla on katsottava myös tulevaisuuteen. Hyvinvointialueen strategiassa katsanto on vuodessa 2030, Keski-Suomen liiton skenaariotyössä on mietitty, miltä Keski-Suomi näyttää vuonna 2050 ja mitkä ovat ne tekijät, jotka kehitykseen vaikuttavat.
On selvää, että palveluverkon täytyy olla joustava ja ajassa muuntumiskykyinen. Samalla pitää varmistaa, että palvelut pysyvät ihmisten saavutettavissa. Palveluverkossa ei puhuta vain lääkäripalveluista, joiden karkaaminen sivuseuduilta yhä kauemmas on jo monella alueella arkipäivää. Isossa kokonaisuudessa myös keskinäisiä vaikutuksia tulee arvioida laajasti. Esimerkiksi lääkäripalvelujen puute johtaa myös vaikeuksiin vanhusten hoivayksiköiden toiminnassa. Kaikki työikäiset eivät myöskään ole minimitasoa laajemman työterveyshuollon piirissä, ja työterveyden palveluiden saatavuus keskittyy jo nyt isommille paikkakunnille.
Kriittinen tekijä palveluverkon toteuttamisessa tulee olemaan työvoiman saatavuus. Yksityisellä sektorilla työntekijät vaikuttaisivat viihtyvän paremmin ja palveluja on paremmin saatavilla. Tätä kannattaisi analysoida tarkasti ja tunnistaa ne tekijät, jossa julkinen sektori häviää yksityiselle kilpailussa työntekijöistä ja puuttua niihin. Esimerkiksi lääkärien ja hoitajien ammatinharjoittajamalli mahdollistaa yksityisellä sektorilla oman työn joustavan järjestelyn ja tekee työstä ilmeisen houkuttelevaa. Hyvä johtaminen ja mukava työilmapiiri, jossa työt ovat hyvin organisoituja ja tehtävät ihmisen kokoisia, ei ole saavuttamatonta myöskään julkisella sektorilla.
Korjataan sitä, mikä ei toimi, mutta pidetään kiinni ja vahvistetaan sitä, mikä on hyvin. Lähes poikkeuksetta meillä erikoissairaanhoito toimii loistavasti, kun ihminen sinne pääsee/joutuu. Hyvinvointialueen rooli palveluiden järjestäjänä on tarpeen tunnistaa myös palveluverkkotyössä, kaikkea palvelua ei tarvitse tuottaa itse, vaan järjestetään palvelut keskisuomalaisille parhaalla mahdollisella tavalla strategian tavoitteet mielessä pitäen ja avoimena erilaisille palveluiden tuottamisen malleille.
Mielenkiintoinen ja haastava kevät on siis palveluverkkosuunnitelman parissa tulossa. Edellä mainitut ovat vain muutamia näkökulmia, jotka palveluverkkotyössä tulee huomioida. Muu hyvinvointialueen arki sekä talouden tasapainotustyö on saman aikaisesti hoidettavana. Kokoomuksen valtuustoryhmä toteuttaa toiminnassaan periaateohjelman mukaista politiikkaa, jossa suhtaudutaan tulevaisuuteen uteliaasti ja optimistisesti. Myös palveluverkkotyössä kurkistamme rohkeasti tulevaisuuteen nykypäivää unohtamatta.
Terhi Simonen-Jokinen
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja