Henna Virkkunen: Digitalisaatio avaa matkailulle uuden maailman

On suorastaan hämmästyttävää, kuinka vähän suomalaisessa kasvu- ja yrittäjyyspolitiikassa puhutaan edelleen matkailusta. Näin siitä huolimatta, että Suomessa sekä kansainvälisten matkailijoiden määrä että vientiin rinnastettava matkailutulo ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.

Ala on ollut huimassa kasvussa. Vuonna 2017 ulkomaalaisten yöpyjien määrä Lapissa kasvoi 22 prosenttia ja Järvi-Suomessakin 13 prosenttia. Matkailu on noussut  jo viidenneksi suurimmaksi vientialaksi. Sen osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuden.

Kuitenkaan matkailu ei elinkeinopoliittisessa keskustelussa saa samanlaista painoarvoa. Ehkäpä siksi, että Suomen 29 000 matkailuyritystä ovat pääosin pieniä mikroyrityksiä. Niiden viesti jää liian helposti suurempien jalkoihin.

Eurooppalaisittain matkailun iso merkitys ei ole uutta. Matkailu on EU:n toiseksi suurin elinkeinosektori, ja myös ainoa sektori joka kaikki nämä vuodet on kasvanut 4-5 prosentin vuosivauhtia. Eurooppa on maailman suurin matkakohde ja ihmiset matkustavat nyt enemmän kuin koskaan. Siksi matkailun kehittäminen on vahvasti EU:n kasvupolitiikan keskusteluissa esillä.

Vaikka Suomen matkailun kasvuluvut ovat komeita, potentiaalia on paljon enempäänkin. OECD arvioi vuodelle 2040 neljä matkailun megatrendiä: matkailijamäärien kasvu ja uudet matkailijaryhmät, kestävän matkailun kasvu, uudet mahdollistavat teknologiat sekä liikkumisessa tapahtuvat merkittävät muutokset.

Suomessa on paljon sellaista, mitä itse emme osaa aina arvostaa, mutta mikä on kansainvälisesti aivan huippua.

Luonnon ja hyvinvoinnin pohjalle rakentuvien palvelukokonaisuuksien kysyntä on kasvussa. Samoin pienemmät matkailukohteet ja paikallinen ruoka nousussa. Nämä kaikki sopivat erinomaisesti Suomen matkailun tulevaisuuteen.

Suomessa on paljon sellaista, mitä itse emme osaa aina arvostaa, mutta mikä on kansainvälisesti aivan huippua. Maailman puhtain hengitysilma, puhdas juoma­vesi, upea luonto: metsät, vesistöt, rauha, hiljaisuus, talven paksu lumipeite, kesäöiden valoisuus. Myös mielenkiintoinen kulttuuritarjonta, hyvät liikuntamahdollisuudet, turvallinen ympäristö, luotettavat toimijat, hyvin toimiva infrastruktuuri ja hallinto tekevät Suomesta houkuttelevan matkailumaan.

Menestyminen kasvukilpailussa kuitenkin edellyttää, että kohteemme tunnetaan maailmalla. Matkailu on yksi niistä toimialoista, joita digitalisaatio muuttaa nyt voimakkaasti. Suurin osa matkailuun liittyvistä hauista ja ostoista tehdään suoraan digitaalisissa kanavissa.

Yhä suurempi osa matkailijoista suunnittelee matkat ja varaa niin lennot, bussit, hotellit kuin ruokailut ja retketkin mobiilisti verkosta ilman välikäsiä. Tämän trendin ennustetaan vain voimistuvan.

Digitalisaatio tarjoaa pienillekin yrityksille nyt isoja mahdollisuuksia, kun internetin ansiosta markkina on auki koko maailmaan. Mutta läheskään kaikilla valmiudet eivät tahdo tähän riittää. Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole ajantasaisia verkkosivuja, digitaalisista varauksista ja nettimarkkinoinnista puhumattakaan.

Nyt on huolehdittava, että Suomen matkailusektori pääsee hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet.

Tulevaisuudessa matkailijoiden dataan perustuvan käyttäytymisen ja mieltymysten analysointi tekoälyn avulla tulee luomaan uusia mahdollisuuksia räätälöidä matkakokonaisuuksia vielä entistäkin yksilöllisemmin.

Nyt on huolehdittava, että Suomen matkailusektori pääsee hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet. Alalla tarvitaan yhteistä kansallista kehittämisotetta. Suomi käyttää vertailujen perusteella rahaa matkailumarkkinointiin selvästi muita Pohjoismaita vähemmän. Myös ongelmat työvoiman saatavuudessa ovat alkaneet hankaloittaa alan kehittämistä monella alueella. Myös tähän on haettava ratkaisuja sekä koulutuksen että työperäisen maahanmuuton kautta.

 

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

 

DIGIUA

Kategoriat: DigiUA