Reetta Nummelin

Asuntorakentaminenkin voi olla kulttuuriteko – täydennysrakentamista parhaimmillaan

Vanhaa arkkitehtuuria ilmentäviä rakennuksia on purettu Suomessa menneinä vuosikymmeninä runsaasti uudisrakentamisen tieltä. Onneksi niiden arvo kuitenkin lopulta ymmärrettiin ja vanhat kauniit rakennukset ovat päässeet suojelun piiriin. 

Suojelustatus ei yksin riitä ylläpitämään vanhaa rakennuskantaamme, jos niille ei ole käyttäjiä eikä kuntoa ylläpidetä. Usein nyt jo tyhjilleen jääneet vanhat rakennukset ovat toimineet aikanaan julkisina laitoksina, sairaaloina tai toimistoina, mutta nykymaailmassa toimintoja keskitetään enemmän ja näille tiloille ei ole enää kysyntää.

Arvokiinteistöjen hyödyntäminen asuntorakentamisessa

– Kaupungeissamme on menossa nyt kova täydennysrakentaminen, etenkin kasvukeskuksissa, ja uusille asuinrakennuksille kaavoitetaan tilaa esimerkiksi olemassa olevien asuntoyhtiöiden parkkialueilta. Miksi emme vaihtoehtona uuden rakentamiselle tai uudisrakentamisen lisäksi hyödyntäisi tervettä ja valmiiksi rakennettua kiinteistöä muuttamalla se nykyaikaiseksi toimivaksi asuinrakennukseksi?, kysyy Garantia Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Reetta Nummelin.

Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on ekologista sekä myös kulttuuriteko. Vanha upea rakennus saa jatkoa elämänkaarelleen sekä uuden elämän sisälleen. Samalla kaupunkikuva elävöityy vanhojen rakennusten korjausten ja entisöintien myötä. Pääosin nämä arvorakennukset myös sijaitsevat keskeisillä paikoilla, palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä, jolloin asunnoille varmasti löytyy ottajia, niin ostajia kuin vuokralaisiakin.

– Mielenkiintoinen ja kulttuurihistoriallisestikin merkittävä kohde on esimerkiksi Turun Kakola, jossa vanha vankilamiljöö on suunniteltu trendikkääksi asuinympäristöksi. Mutta on meillä Jyväskylässäkin jo ensimmäisten joukossa osattu hyödyntää tätä ajattelua ja tehty järkeviä ratkaisuja muuttamalla historiallisesti merkittäviä vanhoja rakennuksia asuntokäyttöön., Nummelin korostaa.

Esimerkiksi Alvar Aallon Suojeluskunnalle vuonna 1929 suunnittelema Valtiontalo, jota parhaillaan entisöidään asuin- ja liiketilakäyttöön. Jyväskylän keskustasta löytyy myös muita vastaavia merkittäviä kohteita; Vanha Ortopedinen sairaala (valmistunut 1901) muunnettiin asuinkäyttöön sekä Alvar Aallon 1927 suunnittelema Casa Lauren –niminen kiinteistö on parhaillaan entisöinnin kohteena. Lisäksi Casa Laurenin naapurista löytyy vanha 1899 valmistunut niin kutsuttu Päivärinteen Päiväkoti, joka myös tulevaisuudessa entisöidään viihtyisäksi asuntokohteeksi. Hieman etäämmällä Jyväskylän keskustasta on myös historiallista rakennuskantaa alettu hyödyntämään ja Vaajakoskella sijaitsevaan Hupelin entiseen uittokämppään valmistui jokin aika sitten myös useita asuntoja.

Valtionavustuksia kohdennettava entisöivään asuntorakentamiseen

Suojelukohteen saneraaminen ei ole aivan yksinkertaista. Se vaatii erityisosaamista sekä jouhevaa yhteistyötä eri tahojen välillä. Mukana projektissa on rakennusalan ammattilaisten lisäksi useita viranomaisia ja lupakäsittely vie normaalia enemmän aikaa.

– Rakennuttaja on yleensä yksityinen yritys, joka vastaa kohteen kustannuksista ja kantaa vastuun projektin onnistumisesta. Viranomaisten ei pitäisi unohtaa tätä asiaa ja mielestäni heidän tulisikin olla mukana vahvemmin tukemassa projekteja, myös kustannukset huomioiden. Rakennuttajalta ei pitäisi vaatia liikaa vaikka kohde onkin suojeltu, jos ei olla valmiita tukemaan näitä vaateita myös rahallisesti, esimerkiksi valtionavustuksilla., Nummelin pohtii ja jatkaa:

”Entisöinti ja korjausrakentaminen vanhaa kunnioittaen ovat täydennysrakentamista parhaimmillaan, ekologista sekä oikeita kulttuuritekoja”

– Museovirastolta voi hakea valtionavustusta kohteiden entisöintiin, mutta kannattaa varautua siihen, ettei sitä helposti myönnetä. Museoviraston myöntämistä valtionavustuksista pitäisi merkittävämpi osa kohdistaa asuntorakentamiseen, jotta myös entisöintejä uskallettaisiin paremmin tehdä. Jatkossa tuleekin miettiä miten helpottaa avustusten saamista ja näin edesauttaa kohtuuhintaisempaa asuntotuotantoa. Kun kustannukset saadaan pidettyä kurissa, niin se näkyy asuntojen hinnoittelussakin. Asuntopolitiikassamme yksi ongelmista onkin juuri asumiskustannusten nousu.

Entisöinti ja korjausrakentaminen vanhaa kunnioittaen ovat täydennysrakentamista parhaimmillaan, ekologista sekä oikeita kulttuuritekoja!

 

Reetta Nummelin

UUSI AALTO 2/19

Teksti: Ahti Weijo

 

Kategoriat: Uusi Aalto 2/19