Tuija Siltanen

Ihmisen asialla

Viitasaarelainen 65-vuotias Tuija Siltanen on ehdolla eduskuntavaaleissa pehmeiden arvojen puolesta.

Tuija Siltanen kantaa huolta lähipiiristään ja ympäristössään elävien ikäihmisten pärjäämisestä arjessa. Mitä Siltanen vastaisi, jos lähipiirissä oleva ikäihminen on huolestunut siitä, miten hän selviää arkiaskareistaan?

– Unohdan silloin tällöin itsekin päivittäisiä rutiiniasioita, aikatauluista puhumattakaan. Miettisimme yhdessä, löytyykö asioihin ratkaisuja lähipiirin avustuksella. Näin verkosto laajenee. Tarvittaessa ottaisin yhteyttä kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Sitten kartoittaisiin hoidon ja huolenpidon tarve ja seurattaisiin tilannetta. Asioista kannattaa keskustella myös omaisten ja lähipiirin kanssa. Näin toimiessani koen läheishoivan palkitsevaksi.

Entä jos ikäihminen tuntee itsensä yksinäiseksi, eikä hänellä ole puhekaveria, joka kuuntelisi. Mikä neuvoksi?

– Kävisin silloin tällöin kylässä hänen luonaan. Tiedän asioita, jotka voisivat vaikuttaa piristävästi elämänlaatuun. Paikkakunnalla on monia mahdollisuuksia, joista voisin hänelle kertoa. Paikkakunnalla toimii esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ja seurakunnan yhteinen ystäväpalvelutoiminta. Toiminnassa on myös muistikahvila, jossa voi vierailla. Lisäksi on runsaasti ikäihmisille suunnattuja harrastepiirejä, liikunta- ja musiikkikerhoja. Yhteydenpito ystävän kanssa lisää ajan myötä hyvin paljon arjen turvallisuutta ja pitää mielen virkeänä.

Entä usein esitetty väite: Elämä on kallista, eikä raha oikein riitä. Onkohan minulla mahdollisuus saada jostain taloudellista tukea?

– Kysyisin: Elätkö tällä hetkellä pelkästään oman eläkkeen turvin? Jos tilanne olisi tämä, alkaisimme selvittää asoita. Ottaisimme yhteyden Kelaan ja anoisimme asumistukea. Sitä on mahdollisuus saada, kun asuu vuokralla. Viitasaarella on myös neuvontapiste, Apuaitta, josta voidaan käydä kysymässä muista mahdollisista tukimuodoista. Hommataan lääkärintodistus tarvittaessa ja tehdään hakemukset asioiden vireille saamiseksi. Mitään tukia ei saa hakematta. Pitää selvittää oikea väylä asioiden hoitamiseen. Päätökset ratkaisuista tulevat melko nopeasti. Nämä asiat eivät hoidu itsestään, tarvitaan jälleen läheistukea uusien asioiden alkuun panemiseksi.

Pitäisiko sukupolvien välistä kanssakäymistä ja kohtaamisia olla enemmän?

– Nykymaailmassa perheet ovat täysin työllistettyjä arjen pyörittämisessä. Vanhempien käydessä töissä tai opiskelun jatkuessa, isovanhempien tuki on tarpeellinen. Vanhemmat tuntevat usein itsensä riittämättömäksi, suorittamisen kuormittamassa elämässä. Perhe-elämän perinteiden ja asenteiden kunnioittaminen ja uuteen arvostukseen nostaminen edistäisi perheiden hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. Silloin isovanhemmat eivät voi olla avuksi niin usein, kun asuvat eri paikkakunnalla. Mukana elämän pyörteissä kannattaa olla aina, kun se on mahdollista. Sukupolvien välinen kanssakäyminen rikastuttaa molempien osapuolten elämää. Yhteiselo luo turvallisuutta ja antaa erilaisia eväitä elämään tulevaisuudessa. Näiden esimerkkien avulla haluan tuoda asiaa esille, miten tärkeää läheistuen antaminen on yksinäisyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi, eikä maksa yhteiskunnalle mitään. Haluan korostaa kaikessa toiminnassani ja ottaa huomioon, miten tärkeää on koti, uskonto ja isänmaa.

 

Tuija Siltanen

UUSI AALTO 2/19

Testi: Marjatta Ruuska

Kategoriat: UUSI AALTO 2/19