Eelis Loikkanen

Koulutus, ilmasto ja talous – jos laiminlyöt yhtä, menetät kaikki

Eelis Loikkasen, 24, eduskuntavaalikampanja koostuu kolmesta teemasta, jotka ovat kaikki erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Mikä saa nuoren ihmisen lähtemään politiikkaan, ja miten kampanja muodostuu ilman vuosikymmenten kokemusta?

– Kaikki alkaa siitä, että on halu auttaa toisia ja kantaa vastuuta yhteisistä asioista. Näin ajattelevia ihmisiä keräsin viime syksynä kokoon keskustelemaan siitä, millaisena näemme tulevaisuuden ja miten tulevat haasteet ratkotaan. Heti täytyy sanoa, että ilman näitä ihmisiä ei tästä tulisi yhtään mitään. Keskustelut, ideat ja kannustus ovat olleet korvaamattomia omien ajatusten muotoutumiselle ja omalle jaksamiselle.

Käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi koulutuksen, ilmaston ja talouden muodostama kokonaisuus, jolla Loikkanen nyt tiiminsä kanssa kampanjoi.

– Kaikista näistä täytyy puhua yhdessä. Koulutus on avainasemassa sekä ilmastonmuutokseen vastaamisessa että toimivissa työmarkkinoissa ja taloudessa. Ilmastonmuutos on haasteista suurin: jos sitä ei ratkaista, ei muillakaan toimilla ole väliä. Suomi on asemassa, jossa vaikutusten täytyy olla omaa kokoamme suurempia, eli hurskasteluun ei ole varaa. Jos teemme äkkinäisiä toimia, joiden seurauksena on valtava määrä menetettyjä työpaikkoja tai joissa isoimman taakan kantavat pienituloiset, toimimme epäreilusti ja pian vallassa on joku, joka lupaa pysäyttää kaikki toimet. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja taloudellinen kestävyys eivät ole mitään sivuhuomioita, vaan ehdottomia edellytyksiä muutokselle.

Tämäntyyppinen ajattelu kirvoittaa myös paljon kritiikkiä. Talouskasvuun perustuvaa ajattelua syytetään ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta ja järjestelmään vaaditaan täydellisiä suunnanmuutoksia.

”Ainoastaan kestävällä mallilla voimme saada muitakin valtioita liittymään ilmastotoimiin”

– Näen tämän turhautumisena siihen, että riittäviä toimia ei ole tehty, ja ymmärrän sen hyvin. Siitä huolimatta oikeat ratkaisut vaativat kokonaisuuden hahmottamista ja realismia. Ainoastaan kestävällä mallilla voimme saada muitakin valtioita liittymään ilmastotoimiin. Talouskasvua voidaan edistää esimerkiksi palvelu- ja it-alojen toimintaa helpottamalla ja mahdollisuuksia lisäämällä, mikä ei sodi mitenkään ilmastonmuutoksen torjuntaa vastaan.

Markkinoita vastaan sotimisen sijaan Loikkanen korostaakin ratkaisuna markkinoiden hyödyntämistä. Päästökauppa on jo käytössä oleva toimiva järjestelmä, mutta se vaatii poliittista tahtoa riittävien tulosten aikaansaamiseksi. Päästökattoa pitää EU-tasolla kiristää, ja yksittäisiä valtioita ohjata vielä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin.

Vastuunkanto selkäytimessä

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä viestintäasiantuntijana toimiva Loikkanen on kulkenut pitkän matkan pienestä teollisuuskaupungista eduskuntavaaliehdokkaaksi. Reitin varrella on tehty niin kattotöitä, myyntihommia, jalkapallotuomarointia kuin viestintätehtäviäkin, sekä aherrettu yliopisto-opintoja kasvatustieteillä ja kauppatieteillä. Politiikka voi Loikkasen mukaan näyttäytyä monelle yllättävänä valintana, mutta hänelle itselleen se tuntui juuri oikealta ratkaisulta.

– Aina on ollut kova tahto päästä kantamaan vastuuta ja tekemään itse. Muutin omilleni heti, kun olin täyttänyt 18 vuotta, vaikka vanhemmat tietysti vastustelivat. Asuimme tiiviisti, enkä halunnut olla toisten vaivana, vaikka eihän perhe äärimmäisen rakastavina ihmisinä sitä niin kokenut. Pikkuveljelle halusin antaa enemmän omaa tilaa, eivätkä vanhemmat olisi suostuneet tietenkään ottamaan minulta maksua ruoasta tai asumisesta.

Loikkanen kuvaakin tärkeimmiksi syiksi politiikkaan lähtemiselle halun kantaa vastuuta, mutta myös tahdon varmistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet hyvän elämän rakentamiseen.

– Läheisten tuki, opiskelemaan pääsy ja jokainen saatu työpaikka ovat kaikki olleet omalle elämälleni ihan mullistavan tärkeitä. Tuki sitä tarvitseville, mahdollisuus opiskella, mahdollisuus saada työtä. Haluan olla rakentamassa Suomea, jossa kaikille on tarjolla samat mahdollisuudet, joista olen itsekin päässyt nauttimaan.

 

Teksti: Kari Suomalainen

EELIS LOIKKAINEN 

UUSI AALTO 2/19

Kategoriat: Uusi Aalto 2/19