Juha Suonperä

Osaaminen kunniaan

Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Koulutusjärjestelmämme on kyettävä vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan työelämän tarpeisiin. Viime vuonna toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi on tästä hyvä esimerkki ja uudistus on hyvässä vauhdissa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hallituksen puheenjohtaja Juha Suonperä pohtii koulutuksen rahoitusta ja uudistusta. Gradiaan kuuluvat ammatilliset oppilaitokset Jyväskylässä ja Jämsässä sekä Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio.

”Suomen koulutusinvestoinnit ovat Euroopan kärkeä”

Sitran selvityksen mukaan Suomen koulutusinvestoinnit ovat Euroopan kärkeä. Vuosittain koulutukseen ja osaamiseen laitetaan lähes 20 miljardia euroa. Valtion ja kuntien panostus on yhteensä 15,5 miljardia, josta valtaosa kohdistuu varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan noin 1,7 miljardia. Suomen koulutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen tasalaatuinen ja yksi maailman parhaista.

– Menestyksen tekijät ovat sitoutuneet ja osaavat opettajat, Suonperä korostaa ja jatkaa: – Kokonaisarvio on siis edelleen myönteinen, vaikka finanssikriisin jälkeen elettiin 10 surkean talouskasvun vuotta ja julkinen talous velkaantui merkittävästi. Samaan aikaan väestön ikääntyminen kasasi paineita sosiaali- ja terveysmenoihin. Myös keskellä tämänhetkistä nousukautta valtio edelleen velkaantuu, vaikka tilanne onkin saatu nykyisen hallituksen aikana haltuun.

Tällaisessa taloustilanteessa myös koulutuksen rahoitukseen jouduttiin kajoamaan erityisesti kahdella viimeisellä hallituskaudella. Esimerkiksi Gradian valtionosuudet laskivat edellisellä hallituskaudella, jolloin opetusministeri oli nykyisestä suurimmasta oppositiopuolueesta SDP:stä, lähes 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällöin tehtiin muun muassa lukiokoulutuksen yksikköhintaan yli kymmenyksen vähennys. On kuitenkin totta, että ammatillisen koulutuksen rahoitukseen jouduttiin tekemään suuri leikkaus vuonna 2017 – tosin sekin oli keskustelussa jo edellisellä hallituskaudella. Gradialle se merkitsi 10 lisämiljoonan menetystä vuositasolla. Leikkaukset ovat varmasti olleet kaikille yhtä epämieluisia, mutta vaihtoehdot ovat olleet vähissä.

Valtionosuudet kasvussa

Koulutuksen rahoituksessa käänne on kuitenkin tapahtunut. Gradian valtionosuudet ovat vuoden 2017 jälkeen kasvussa. Viime vuodelle niitä kohdistui runsaat 4 miljoonaa enemmän eli yhteensä runsaat 83 miljoonaa. Nyt Gradian talous on tasapainossa ja henkilöstön määrä on vakiintunut.

Koulutusjärjestelmän suurin uudistus kymmeniin vuosiin on ollut toteutuksessa nyt reilun vuoden, ja siirtymävaihe jatkuu pitkälle 2020-luvulle. Uusi rahoitusmalli, joka palkitsee myös mm. työllistymisestä ja ottaa huomioon opiskelijapalautteet, otetaan kokonaan käyttöön vasta vuonna 2022. Kokonaisuutta voidaan aidosti arvioida vasta myöhemmin, mutta uudistuksen keskeiset tavoitteet kuten koulutuksen joustava aloittaminen, työelämäyhteyden vahvistaminen ja opiskelijoiden omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen ovat olleet yleisesti kannatettuja tavoitteita.

– Resursointi vaikuttaa ainakin kohtuulliselta ja saamani käsityksen mukaan kysymys on enemmänkin opettajan työn muuttumisesta uudistuksen myötä. Kaikille opiskelijoille on laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämisen ohjelma ja ylipäätään uusi lainsäädäntö edellyttää monen asian ja prosessin uudelleen tarkastelua esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallintamisessa. Vanhasta uuteen siirtyminen sitoo haastavasti opettajien työtä ja joiltain osin se on voinut vähentää suoraa opetusta, Suonperä kertoo.

Ammatillinen koulutus

Gradian ammatillinen koulutus on pystynyt läpi vuosien panostamaan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja yrittäjyyskoulutukseen. Näissä Gradia on valtakunnan ykkösiä ja monia asioita koulutusviennistä työelämäyhteistyöhön on tehty Edufutura-yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä Jyväskylän ja muiden omistajakuntien kanssa. Oma lukunsa on koko toisen asteen yhteistyö, jossa esimerkiksi kahden tutkinnon koulutuksessa on jatkuvasti noin 400 opiskelijan volyymi.

Viime vuotisessa opiskelijajärjestöjen tutkimuksessa oli kokonaisuutena tulevaisuuteen uskova sävy. Yhdeksän kymmenestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta on ylpeä alastaan, 84 % on motivoituneita opinnoistaan. Vaikka kyselyssä toivotaankin lisää aikaa opettajilta, valtaosa on tyytyväisiä opetukseen ja neljä viidestä kokee, että opettajat ovat kannustaneet heitä opinnoissaan.

– Ammatillisen koulutuksen reformi ei ole valmis, mutta tie uuteen on viitoitettu. Koulutuksessa ja osaamisessa on Suomen vauraus, hyvinvointi ja tulevaisuus. Sivistys on kansamme turva!, Suonperä korostaa.

 

Juha Suonperä

UUSI AALTO 2/19

Teksti: Susanna Ruotsalainen

 

Kategoriat: UUSI AALTO 2/19