Kirkko ja koulu uudistavat yhteistyötään

 

Kirkko huolehti kansansivistystyöstä aina 1800-luvun puoliväliin saakka, jolloin koululaitos siirtyi kirkon alaisuudesta yhteiskunnan ylläpitämäksi. Nykyään koulu hoitaa yleissivistävän opetuksen ja kirkko kasteopetuksen.

Opetushallituksen laatima peruskoulun uusi opetussuunnitelma astui voimaan elokuussa 2016. Suunnitelma tuli voimaan kirkollisasioista vastaavan opetus- ja kulttuuriministerin Sanni Grahn-Laasosen ministerikaudella.

Uusi opetussuunnitelma korostaa aiempaa enemmän laaja-alaiseen osaamiseen, monialaisiin oppimiskokemuksiin sekä oppimisympäristöihin liittyviä teemoja. Koulut valmistelivat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteella paikallisen opetussuunnitelman. Tämä opetussuunnitelman uudistuminen haastaa seurakuntia suunnittelemaan uudelleen kouluyhteistyötä sekä liittymään koulun arkeen uudella tavalla.

Suhde puhuttaa

Laukaan seurakunnan pappi Hanna Laakso pitää uudistusta väistämättömänä asiana.

– Yhteiskunnassamme tapahtuu muutoksia maallistumisen, vaihtoehtoisen hengellisyyden ja uskonnollisuuden sekä maahanmuuttajien uskonnollisuuden myötä. Heikko sitoutuminen kirkkoon ei tarkoita välinpitämättömyyttä hengellisyyteen ja elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin vaan vaihtoehtoinen hengellisyys on kasvussa. Samaan aikaan yhteiskunnassamme tapahtuva monikulttuuristuminen ja uskontojen moninaistuminen haastavat koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Näin nämä yhteiskunnassamme tapahtuvat ilmiöt ikään kuin valuvat koulujen ja seurakuntien yhteistyön arjen tasolle, Laakso koostaa uudistusta.

Koulun tehtävänä on tutustuttaa oppilasta ympäröivään yhteiskuntaan, uskontoihin ja katsomuksiin sekä suomalaiseen kulttuuriperintöön.

– Osaan näistä luonnollisesti myös liittyy kristillisen uskon ja luterilaisen kirkon vaikutus, Laakso toteaa ja lisää:

– Yhteistyölle on myös muita lähtökohtia, kuten lapsen kasvun tukeminen ja alueen samojen lasten kanssa toimiminen. Kristilliseen kasvatukseen kuuluu kristillisen perinteen siirtäminen sukupolvelta toisella. Kasvatus on tilannesidonnaista ja siihen kuuluu kristityn identiteetin tukeminen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä.

Kumppanuuden korit

Kirkkohallitus on tehnyt neljän korin mallin jäsennyksen koulun ja seurakunnan välisestä yhteistyöstä. Kumppanuuden koreissa on tiivistetysti jäsennelty, mitä yhteistyö koulun ja seurakunnan välillä on. Korit ovat: yleissivistävä opetus, perinteiset juhlat, uskonnolliset tilaisuudet ja kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen.

Laukaassa sidosyhteistyö on ollut kaikissa koreissa monipuolista, painottuen yksittäisten tapahtumien suhteen määrällisesti eniten uskonnolliset tilaisuudet ja kasvun ja hyvinvoinnin tuki -koreihin.

– Tämä johtui muun muassa päivänavausten runsaudesta, 7-luokkalaisten toimintapäivistä sekä yläkoulujen ja lukion lähes viikoittaisesta välituntitoiminnasta. Lisäksi seurakunnalla ja kunnalla on yhteinen kasvatussihteeri. Yhteistyön vaihtoehtoja siis on, kun vain osaamme käyttää saamamme mahdollisuuden viisaasti ja toistemme kunnioittamisen hengessä, Laakso korostaa.

 

Teksti: Eeva-Kaisa Rouhiainen

Lue koko lehti

Kategoriat: Uusi Aalto 2/18