Risikko: Äänekosken yhteydet kuntoon

Äänekosken rata- ja tieverkkoa kunnostetaan, jotta Äänekosken biotuotetehdas tarvitsemat kuljetuksen voidaan toteuttaa, kertoi liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Äänekoskella vieraillessaan tänään.

– Alueen huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimitoitettu liikenneverkko sai esityksestäni 158 miljoonan euron määrärahan vuoden 2015 lisätalousarviossa. Yhteyksien parantaminen helpottaa kaikkien tiellä liikkuvien kulkemista ja alueen muuta elinkeinotoimintaa.

Rataparannuksiin sisältyy mm. Jyväskylä-Äänekoski –radan sähköistäminen. Rakentaminen kestää n. 2,5 vuotta, koska osuudella on useita siltoja, joiden alikulkukorkeus ei ole sähköistykselle riittävä. Rataosa perusparannetaan ja sille tehdään myös pehmeikkökorjauksia. Huonokuntoinen Kangasvuoren tunneli korjataan. Tampere-Orivesi välille rakennetaan suojastus ja rakennetaan turvavaihteita. Myös Jämsänkoski-Jyväskylä välillä korjataan rautatietunneleita.

Tiestön osalta valtatie 4:ää parannetaan Äänekosken kohdalla sekä sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kohentamiseksi. Huutomäen liittyvä valtatiellä 13 muutetaan eritasoliittymäksi ja Niittuniemeen ja Akanniemeen tehdään uudet eritasoliittymät. Äänekosken keskustassa muutetaan kaksi liittymää kiertoliittymiksi ja tehdään muita tiejärjestelyjä.

– Äänekosken yhteyksien kunnostus on loistava esimerkki koko Suomea hyödyttävästi investoinnista. Rakennustyöt aloitetaan, kun yhtiö tekee päätöksen tehtaan rakentamisesta, totesi Risikko.

Väylät kuin verisuonisto

Keski-Suomen rata- ja tieverkoston parannukset liittyvät isompaan kokonaisuuteen. Väyläverkkomme on kuin verisuonisto, joka pitää Suomen liikkeessä. Ilman toimivia liikenneväyliä maalla, merellä ja ilmassa eivät Suomen talouden pyörät pyöri eikä ihmisten arki suju.

– Meidän on huolehdittava jo olemassa olevien teiden, ratojen sekä meriväylien päivittäisestä kunnossapidosta ja liikennöitävyydestä. Kysymys on turvallisuudesta ja liikkumismahdollisuuksista, mutta myös elinkeinoelämän kannattavuudesta. Kannattava yritystoiminta synnyttää alueelle työtä ja toimeentuloa, eli muodostaa myönteisen kehitysketjun, Risikko painotti.

Nykyinen väyläverkkomme tarvitsee kuitenkin kipeästi korjauksia. Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä laati johdollani joulukuussa suunnitelman maamme perusväylien korjaamiseksi.

Korjausvelkaa lyhennettävä

Ongelmana on, että pidemmän ajan kuluessa kertynyt niin kutsuttu korjausvelka on kasvanut peräti 2.4 miljardiin euroon. Ja jotta se saadaan maksettua takaisin edes pitkällä aikavälillä, tarvittaisiin vuosittain 200 miljoonaa lisärahaa tulevaan valtion liikennebudjettiin.

– Koko Suomessa tarvitaan eri väyliä ja aivan erityisesti elinkeinoelämä tarvitsee maakuntien väylien kehittämistä ja ylläpitoa. Metsäteollisuus ja siitä kumpuava biotalous, elintarviketeollisuus, kaivokset ja metalliteollisuus sijaitsevat eri puolella Suomea ja tarvitsevat siten toimivat kuljetusväylät, Risikko muistutti.

– Siksi on tärkeää, että tämän vuoden budjetteihin saatiin lisää määrärahoja, jotka edistävät liikenneverkon kehittämistä ja parantamista eri puolella maata. Työtä liikenneverkkojen eteen on jatkettava määrätietoisesti tulevallakin vaalikaudella.

Lisätietoa: Paula Risikko, p. 0295 53 0256, paula.risikko@vm.fi

 

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko kävi maakuntamatkalla, johon kuuluivat kansalaistapaamiset Jämsässä, Muuramessa, Jyväskylässä, Laukaassa, Äänekoskella, Saarijärvellä, Karstulassa ja Kyyjärvellä.

Kiertueella mukana eduskuntavaaliehdokkaamme:

naamagalleria_nettiin

Kategoriat: Uutiset