Eläinten hyvinvointilaki auttaa löytöeläinten kotiinpääsyä
Eläinten parissa työskentelevät toivoisivat pakollisten tunnisteiden koskevan myös kissoja.
Eläinlääkäri Terhi Simonen-Jokisen vastaanotolla Eläinklinikka Tervetissä on vilskettä. Kissapotilas heräilee nukutuksesta hammasoperaation jälkeen, kollega operoi koirapotilaan jalkaa ja Simonen-Jokinen itse hoitaa toisen koiran haavaa.
Tällä kertaa koiraa ei ole tuonut paikalle sen omistaja, vaan vakituinen hoitaja, Saarijärven Kalmarissa sijaitsevan Lemmikkihotelli Tassunpaikan yrittäjä Heidi Korkeamäki.
Omistajiensa lomien tai muiden menojen ajan lemmikkihotellissa majailevien eläinasukkaiden lisäksi Tassunpaikka täyttyy usein löytöeläimistä. Ihmiset tuovat löytämiään karanneita eläimiä Korkeamäen hoidettaviksi. Töidensä kautta molemmat naiset ovat erittäin kiinnostuneita siitä, kuinka uuden eläinten hyvinvointilain eli aiemmin eläinsuojelulakina tunnetun lain käsittely etenee eduskunnassa.
Lakiuudistuksella selkeyttä
Lakiuudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja pyritään selkeyttämään eläinsuojelulainsäädäntöä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja tehostaa eläinsuojeluvalvontaa. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa.
Simonen-Jokisen ja Korkeamäen mukaan uudessa laissa on paljon hyvää. Erityisen positiivisena asiana Simonen-Jokinen näkee koirien tunnistusmerkintöjen muuttumisen pakolliseksi.
– Rekisterissä olevien tunnistetietojen avulla karkulaiset löytyvät helpommin takaisin omistajilleen ja samalla se hillitsee myös pentutehtailua ja eläinten laitonta maahantuontia, kun jokaisella koiralla on rekisteröity omistaja.
Tällä hetkellä koirien mikrosirut ovat vielä rekisteröimättömillä koirilla ja kissoilla vapaaehtoisia, mutta rekisteröidyillä eläimillä mikrosiru tulee olla. Rekisteröimättömien eläinten mikrosirutiedot pitää muistaa myös ilmoittaa rekisteriin. Yleisimmät rekisterit ovat Kennelliiton ylläpitämä Fix-rekisteri, Kissaliiton rekisteri ja Turvasiru.fi -palvelu.
– On aina harmillista, kun löytöeläimeltä löytyy mikrosiru, mutta sen tietoja ei ole rekisteröity minnekään. Pelkkä siru ei auta omistajan löytämisessä, Simonen-Jokinen toteaa.
Kissojen kohtalo harmittaa
Rekisteröimättömien koirien asema tullee parantumaan lakiuudistuksessa huomattavasti, mutta Korkeamäki olisi toivonut näkevänsä lakiesityksessä maininnan myös kissojen tunnistetiedoista.
– Meille tulevista löytökissoista vain hyvin pienellä murto-osalla on tunnistesiru. Eikä vapaasti ulkoilevia kissoja edes etsitä samalla tavalla kuin karanneita koiria. Todetaan vain, että ehkä se on jäänyt auton alle tai se on jäänyt jonkin isomman eläimen hampaisiin. Lemmikkikissojen tunnistetietojen pakollisuus olisi parantanut niiden asemaa paljon, Korkeamäki harmittelee.
Kissojen ja koirien tasavertainen kohtelu olisi Simonen-Jokisen ja Korkeamäen mukaan tärkeää.
– Se lisäisi eläinten arvostusta. Jokainen eläin ansaitsee sitoutuneen omistajan.
Maakuntauudistuksen myötä sopimukset löytöeläinten hoidosta ja säilytyksestä on uusittava ja tuotava ajantasalle. Yksi tärkeä seikka on tarkastella verkoston kattavuutta. Jos kuljetusmatkoista tulee liian pitkiä, ihmiset eivät kuljeta eläimiä löytöeläintaloihin. Ja jos halutaan, että löytöeläimistä vastaava taho vastaa myös niiden kuljetuksista, tähän on resursoitava varoja, Simonen-Jokinen toteaa.
Simonen-Jokinen toivoo uuden eläinten hyvinvointilain lisäävän kaikkien eläinten arvostusta.
– Myös lemmikkiä kotiin harkitessa kannattaa muistaa löytöeläintalot. Sellaisesta voi hyvinkin löytää itselleen lemmikin, hän muistuttaa.
Teksti: Piia Saarenketo