Laadukas varhaiskasvatus. Jokalapsenoikeus.
Suomi sijoittuu koulutuksen kansainvälisissä vertailuissa yleensä kärkimaiden joukkoon. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on tästä poikkeus. Suomessa alle kouluikäisiä lapsia hoidetaan paljon kotona ja jäämme Euroopan Unionin asettaman varhaiskasvatuksen osallistumisen tavoitteesta.
Tällä hetkellä suomalaisista 3-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen vain noin 68 prosenttia ja 4-vuotiaista 74 prosenttia. Muissa pohjoismaissa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on noin 90 prosenttia. Myös vertailussa EU- ja OECD-maiden välillä olemme häntäpäässä. Euroopan Unionin maista perässämme ovat vain Slovakia ja Puola.
Perhepäivähoitajana toimiva kansanedustajaehdokas Katja Isomöttönen nostaisi varhaiskasvatukseen osallistumisastetta pienentämällä asiakasmaksuja ja muuttamalla varhaiskasvatuksen asteittain kokonaan maksuttomaksi.
”Seuraavalla hallituskaudella tulee siirtyä ikäluokittain siihen, että 20 tuntia varhaiskasvatusta on maksutonta kaikille 3 vuotta täyttäneille lapsille. Onhan meillä tällä hetkellä aika eriskummallinen tilanne, kun koulutuspolkumme tärkein vaihe eli alkuvuosien varhaiskasvatus on maksullista kun koko muu koulutus yliopistoa myöden on maksutonta.”
”Maksuttomuus lisäisi tasa-arvoa ja tasaisi kotitaustan vaikutusta”
Pedagoginen varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten koulutiehen ja opintomenestykseen. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys on tutkitusti tärkeä myös keskittymiskyvyn, itsesäätelytaitojen ja oppimismotivaation parantamisessa. Erityisen hyödyllistä se on haavoittuvimmille lapsille ja maahanmuuttajille. Tällä hetkellä eniten varhaiskasvatuksesta hyötyvät lapset kuitenkin käyttävät sitä vähiten. ”Maksuttomuus lisäisi tasa-arvoa ja tasaisi kotitaustan vaikutusta tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Varhaislapsuudessa syntyviä eroja on myöhemmin vaikea pienentää. ”, pohtii Isomöttönen
Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat mittarit keskittyvät tehokkuuteen eivätkä laatuun.
Varhaiskasvatuksen toiminta katetaan pääsääntöisesti verovaroin ja kuntien kannalta on ollut tärkeää, että varhaiskasvatus on riittävän tehokkaasti tuotettua palvelua. Tehokkuuden mittaamista varten kehitettiin 1990-luvun lopulla toimintaa ohjaavia mittareita, käyttö- ja täyttöasteita, jotka kuvaavat, onko päiväkodit täytetty lapsilla sataprosenttisesti ja käytetäänkö hoitotunteja tehokkaasti. Viime aikoina keskusteluun nousseet ongelmat varhaiskasvatuksessa johtuvat pitkälti juuri tehokkuuden tavoittelusta.
”Käyttö- ja täyttöasteet ovat yhä edelleen käytössä. Nämä mittarit ovat syynä siihen, että lapsia on ryhmässä suhdelukuun nähden enemmän. Nyt olisi vihdoin aika siirtyä pedagogisiin tavoitteisiin ja niitä mittaaviin mittareihin. Kun huomio kiinnittyy tehokkuuden sijaan pedagogisiin tavoitteisiin myös varhaiskasvatuksen laatu paranee ja työntekijöiden hyvinvointi kohenee. Vanhan viisauden mukaan sitä mitä mitataan, sitä myös tehdään” kommentoi päiväkodinjohtajana vuosia työskennellyt kasvatustieteen tohtoriopiskelija Merja Hautakangas Tikkakoskelta.
Sijoitus lapsiin on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. Lapset ja lasten hyvinvointi tuleekin asettaa etusijalle poliittisessa päätöksenteossa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tuemme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia sitä parempi on tulos koko yhteiskunnan kannalta.
”Laadukkaasta varhaiskasvatuksesta pitää tehdä jokalapsenoikeus. Kysymys on arvovalinnasta” kiteyttää Isomöttönen.
Teksti: Eeva-Kaisa Rouhiainen