Yhteistyö parlamentissa on vielä vähän hakusessa

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen alkaneeseen uuteen kauteen on mahtunut niin vääntöä autojen rengasmerkinnöistä kuin Brexit-murheitakin. Oikean joulutunnelman hän löytää Brysselin joulutorin sijaan hevostallilta.

Miten Euroopan parlamentin uusi kausi on alkanut?

– Parlamentti uusiutui todella paljon vaaleissa, 60 prosenttia edustajista on uusia, ja ensimmäistä kertaa 40 prosenttia mepeistä on naisia. Myös ryhmien voimasuhteet muuttuivat. Äärioikeisto ei saanut sellaista vaalivoittoa kuin moni etukäteen povasi, mutta puoluekentän sirpaloituminen jatkui.
– Parlamentissa yhteistyötä on tehtävä nyt vähintään kolmen suurimman puolueen, EPP:n, sosialistien ja liberaalien kesken, jotta voidaan varmistaa enemmistö. Ainakin nyt alkuun uusi yhteistyö on ollut vähän hakusessa, ja neuvottelut aikamoisen vaikeita ja pitkiä. Mutta toivottavasti se tästä lähtee sujumaan. Meille suomalaisille puoluerajat ylittävä yhteistyö ja kompromissien tekeminen puolueiden kesken on tuttua, mutta kaikille ei.

Kuvaile nyt työnsä aloittanutta uutta EU-komissiota ja sen tärkeimpiä painopisteitä?
– Iso asia on tietenkin, että ensimmäistä kertaa komission puheenjohtaja on nainen, Saksan Ursula von der Leyen, ja myös hänen komissaareistaan lähes puolet on naisia. Se on iso ja tärkeä askel Euroopan tasolla.
– Uuden komission ohjelmassa suurinta mielenkiintoa on herättänyt ns. green deal, iso ilmasto- ja ympäristöpaketti, jolla halutaan johdattaa Euroopan unioni hiilineutraaliksi alueeksi ensimmäisenä maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Se merkitsee merkittäviä uudistuksia teollisuuteen ja yhteiskuntiin. Toinen iso teema tulee edelleen olemaan digitaalinen talous, ja nyt erityisesti tekoälyn vauhdittaminen. Tässä Eurooppa on jäämässä huolestuttavasti jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. Suomalaisille sekä kunnianhimoinen ilmastopolitiikka että digitalisaation edistäminen sopivat hyvin. Meillä ollaan molemmissa edelläkävijöitä ja meillä on tarjota ratkaisuja myös maailmalle.

Mitä omaan työsarkaasi nyt kuuluu?
– Oma syksyni on mennyt paitsi komissaarikuulemisissa ja valinnoissa, myös aika tiiviisti lainsäädäntötyössä. Työskentelen kahdessa valiokunnassa: teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnassa sekä liikennevaliokunnassa. Olen juuri nyt EU-parlamentin pääneuvottelijana kolmessa eri lainsäädännössä, ja kaikki ovat olleet yhtä aikaa niin sanotuissa trilogeissa, jossa neuvotellaan lopullisia pykäliä yhdessä EU-parlamentin, jäsenmaiden ministerineuvoston ja EU-komission kesken. Näissä neuvotteluissa on välillä istuttu aamuyön tunneille asti. Se on paitsi poliittista vääntöä, myös teknistä pykälien fiilausta.
– Yhden vastuullani olevan lain sain juuri pakettiin, kun saimme sovun aikaan autojen uudesta rengasmerkintäasetuksesta. Pohjoismaalaisittain tärkeää on, että ensimmäistä kertaa rengasmerkkiin tulee nyt tieto renkaan lumen- ja jäänpidosta. Oikealla rengasvalinnalla on iso merkitys paitsi turvallisuuteen, myös polttoainekulutukseen. Hyvillä renkailla voi säästää jopa 20-30 prosenttia polttoainetta! Kannattaa siis rengaskaupoilla tarkastaa nämä merkinnät. Nyt on herätty myös autonrenkaiden aiheuttamaan suureen mikromuoviongelmaan. Tutkimus- ja kehitystyö renkaiden mikromuovin vähentämiseksi on käynnissä, ja heti kun testaus ja standardit saadaan valmiiksi, myös tästä tulee jatkossa merkintä renkaisiin.

Mitä kolmea asiaa haluaisit erityisesti edistää alkaneella kaudella?
– Itselleni tärkeintä on rakentaa sellasta Eurooppaa, joka kannustaa jokaista tekemään työtä, yrittämään ja käyttämään kykyjään. Euroopan pitäisi olla paikka, jossa yritykset haluavat kasvaa, kehittyä, innovoida ja investoida. Isoimpia teemoja alkaneella kaudella omassa työssäni tulevat edelleen olemaan yrittäjyyden ja innovaatioiden edistäminen, kestävä talouskasvu ja turvallisuuden vahvistaminen. EU perustettiin aikoinaan parantamaan taloutta ja tuomaan turvallisuutta. Näiden tekijöiden vuoksi myös Suomi Euroopan unioniin liittyi 25 vuotta sitten, ja yhtä ajankohtaisia tämä teemat ovat edelleen.

Ison-Britannian lähtö EU:sta on lykkääntynyt ensi vuoden puolelle. Mitä tapahtuu, jos Brexit lopulta tapahtuu?
– Britannian EU-erossa kaikki on edelleen mahdollista. Itse toivoisin että he peruisivat eron, sillä sekä EU että Britannia tulevat erosta kärsimään. Meillä on EU:n ja Britannian välillä neuvoteltuna erosopimus, joka lievittää ensimmäisinä kuukausina eron vaikutuksia, mutta tulevan sopimuksen neuvotteleminen tulee olemaan todella vaikea ja pitkä urakka. Britannia haluaa joka tapauksessa tehdä kiinteää yhteistyötä EU:n kanssa, mutta on selvää ettei se EU:n ulkopuolella voi saada samanlaisia etuja kuin jäsenenä. Tämä tulee varmasti olemaan vaikea pala.
Kyllähän eron pitkittyminen ja mutkistuminen on hidastanut koko Euroopan unionin muutakin päätöksentekoa. Kyseessä on kuitenkin yksi suurimmista jäsenmaista, ja muun muassa budjetista ja isoista lakimuutoksista päätettäessä olisi olennaista tietää onko Britannia jatkossa mukana vai ei, ja millä tavalla. Kaikki tämä on täysin auki.
– Britannian eropäätös on suuri tragedia ja siitä seuranneen maan poliittisen kriisin seuraaminen on ollut surullista seurattavaa. Toivottavasti joulukuun vaalit selkeyttävät asetelmia, jotta he kykenisivät tekemään vastuullisia päätöksiä.

Miten vietät joulua ja uutta vuotta?
– Joulun aikaan meillä on parlamenttityössä tänä vuonna kahden viikon tauko, ja se aika kuluu varmasti ihan kotimaisemissa Keski-Suomessa. Työn takia tulee matkustettua niin paljon, että juhlapyhinä on mukavinta olla perheen kanssa kotosalla rauhoittumassa, lukea kirjoja ja ulkoilla. Toivottavasti saataisiin myös lunta. Omaan jouluuni kuuluu vain oikeastaan yksi ehdottoman tärkeä perinne: tallille on päästävä käymään. Vasta sitten on joulu.

Henna Virkkunen

Haastateltava on europarlamentaarikko Keski-Suomesta.

Kuvateksti: Tänä syksynä neuvotteleminen on tietenkin ollut erityisen mukavaa, kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa. Kun itse edustan neuvotteluissa Euroopan parlamenttia, vastapuolenani neuvottelupöydässä on vielä joulukuun ajan jäsenmaita edustamassa Suomi, käytännössä meidän EU-suurlähettiläämme, Henna Virkkunen sanoo.

Artikkeli on julkaistu Uusi Aalto -lehdessä itsenäisyyspäivänä 6.12.2019.

Lue koko lehti:
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 1
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 2
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 3
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 4
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 5
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 6
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 7
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 8