Keski-Suomen seuraava vuosikymmen vaatii pelisilmää
Suomi viettää 102. itsenäisyyspäivää vaiherikkaan vuosikymmenen päätteeksi. Itse kutsuisin mennyttä vuosikymmentä kasvaneen riippuvuuden ajaksi. Tämä näkyy erityisesti neljässä 2010-luvun keskustelua vallinneessa teemassa eli teknologiassa, taloudessa, ympäristössä ja turvallisuudessa.
Teknologian puolella, halusimme tai emme, olemme entistä riippuvaisempia uuden teknologian mukanaan tuomista sovelluksista. Taloudessa vuosikymmenen mittaan koetut kriisit niin meillä kuin muullakin ovat tavalla tai toisella osoitus talouden globalisaatiosta ja siihen perustuvan keskinäisriippuvuuden lisääntymisestä. Ympäristöasioissa tieto on lisännyt tuskaa: ilmastonmuutos tai vaikkapa merien roskaantuminen on koko tulevaisuudelle valtava uhka. Meitä kaikkia tarvitaan yhdessä näiden uhkien torjumisessa. Turvallisuusasioissa keskinäisriippuvuus on myös suurta, vain kansainvälisellä yhteistyöllä pärjäämme ajassa, jossa meitä kohtaavat uudet uhat ja vanhat geopoliittiset kysymykset nostavat päätään uudella tavalla.
Myös Keski-Suomi on seurannut tätä kehitystä. Samalla kun painoarvomme yhtenä Suomen kehityksen veturina on vahvistunut, olemme oppineet, että oma hyvinvointimme on entistä vahvemmin riippuvainen muista. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas ja Jyväskylän nousu Suomen kyberosaamisen osaamiskeskittymäksi ovat käytännön esimerkkejä 2010-luvun toimintalogiikasta.
”Takana on kasvaneen riippuvuuden vuosikymmen.”
Keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ei tule muuttumaan uudellakaan vuosikymmenellä. Pikemminkin päinvastoin. Keski-Suomen menestys ja elinvoiman vahvistaminen vaatii meiltä kaikilta entistä parempaa pelisilmää. Muutosta epäilemällä, se kieltämällä tai vastustamalla, saati rajat kiinni -asenteella emme ainakaan pärjää.
Hyviä hankkeita 2020-luvun menestystarinoiksi on runsaasti tarjolla. Jyväskylän liikuntapääkaupunkihanke, kunnianhimoinen Hippos-suunnitelma mukaan lukien, ovat toivottavasti pohja, jolle voi rakentaa uudenlaista liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymää. Toinen samanlainen uuden toivon hanke on käynnistymässä Äänekosken biotuotetehtaan yhteydessä. Tulevatko tutkimusvaiheessa olevat sellupohjaiset tekstiilikuidut olemaan koko maakunnan uusi vientivaltti, jää nähtäväksi.
Rinteen hallitus voi myös tehdä paljon Keski-Suomen seuraavan vuosikymmenen menestyksen eteen. Tarvitsemme oikeita tulevaisuusinvestointeja saavutettavuuden ja osaamisen parantamiseen. Tarvitsemme toimintaympäristön tunnistamista ja vastauksia aikamme haasteisiin. Myös Keski-Suomen menestys riippuu osaltaan valtiollisista päätöksistä. Toivon, että hallitus pystyy muuttamaan kurssiaan kohti menestyksellistä tulevaisuutta, koska Keski-Suomi tarvitsee sitä.
Sinuhe Wallinheimo
Kirjoittaja on kansanedustaja Keski-Suomesta
Artikkeli on julkaistu Uusi Aalto -lehdessä itsenäisyyspäivänä 6.12.2019.
Lue koko lehti:
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 1
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 2
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 3
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 4
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 5
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 6
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 7
Uusi Aalto 2/2019 – sivu 8