Historian opetukset auttavat meitä tässäkin kriisissä
Tänä keväänä koko Suomi on käynyt kovaa taistelua koronaviruspandemiaa vastaan. Pelissä ovat olleet terveytemme, monien työpaikat, yritykset, talous sekä koko Suomen tulevaisuus.
Niiden turvaamiseksi niin yhteiskunta kuin jokainen meistä on joutunut tekemään isoja uhrauksia. Viruksen leviämisen estämiseksi olemme ottaneet fyysistä etäisyyttä siirtämällä niin lastemme opetuksen kuin merkittävän osan työnteostakin koteihin. Siirtyminen etäkouluun ja töihin on mennyt pääsääntöisesti jouhevasti. Tästä iso kiitos kuuluu meidän ammattitaitoisille opettajille sekä vastuuntuntoisille vanhemmille ja yrittäjille.
Kaiken kaikkiaan Suomessa kriisi on hoidettu hyvin globaaleillakin mittareilla. Muissa maissa nähtyjä rajuja tartuntapiikkejä meillä ei ole toistaiseksi nähty. Tartuntoja meilläkin on tullut lisää, mutta tehohoidon kapasiteetti on toistaiseksi riittänyt sitä tarvitseville. Tätä hyvää tilannetta meidän pitää jaksaa pitää yllä tulevinakin viikkoina – yksi etäpäivä kerrallaan.
Kykyämme kohdata tulevat haasteet helpottavat myös aiempien sukupolvien kokemukset heidän läpielämistään kriiseistä. Toisen maailmansodan kauhut ovat nostaneet yhteiskuntamme resilienssin tasoa. Voidaan todeta, että kaikki historian kokemukset ovat varmasti auttaneet meitä myös tässä kriisissä.
Valtion tukea tarvittaisiin edelleen monelle eri alan yrittäjille
Suomalaiset ovat ketteriä kehittämään tukalassa paikassa uutta. Hyvän esimerkin meille antavat nyt vaikeassa paikassa olevat palvelualan yrittäjät. Perinteisen kivijalkapalveluiden kysynnän hiipuessa tai pahimmillaan loppuessa, monet heistä ovat siirtyneet palvelemaan suomalaisia netissä.
Verkkovalmennukset, ravintolaruokien noutopalvelut tai karanteenissa olevien senioreiden ruokahuollon uudet palvelut ovat nousseet nopeasti pystyyn helpottamaan jokaisen arkea. Silti valtion tukea tarvittaisiin edelleen monelle eri alan yrittäjille akuutin kriisin selättämiseksi.
Toisaalta koronan pakottamista digiloikista on varmasti myös hyötyä muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa. Koronan jälkeen on oletettavaa, että kynnys etätöiden tekemiseen alenee tai siitä voi tulla jopa uusi standardi. Perheissä työmatkoista säästyvää aikaa osataan arvostaa. Lisäksi kunnianhimoiset tavoitteemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat paremmin saavutettavissa, jos yhä useampi meistä voi tehdä töitään kotona.
Tien päässä tulee myös aika, jolloin joudumme maksamaan ennätysmäistä velkaa. Tästäkään laskusta ei saa tulla liian suurta rasitetta seuraaville sukupolville. Muistetaan myös heitä, kuten edelliset sukupolvet muistivat meitä.
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja.