Järjestelmä nakertaa opiskelijoiden työhaluja

Opintotuen nykymuotoiset tulorajat tekevät työnteosta monille opiskelijoille käytännössä kannattamatonta.

Suomessa korkeakouluopiskelijoille maksetaan muiden Pohjoismaiden tapaan opintotukea, jonka tarkoituksena on turvata pienituloisten opiskelijoiden taloudellinen tilanne opiskelujen ajan. Tuen määrä vaihtelee, mutta se on ilman asumistukea tavallisesti noin 250 euroa kuukaudelta. Jotta opintotuki kohdistuisi nimenomaan heikkotuloisten tueksi, on Suomessa opintotukeen liitetty tiukat tulorajat, jotka ylitettyään opiskelija joutuu maksamaan tukia takaisin. Esimerkiksi tavalliset yhdeksän tukikuukautta vuodessa nostava opiskelija saa tienata nykyään hieman yli tuhat euroa kuukaudessa tai hänen on maksettava jo saamiaan tukia takaisin.

Ajatus tulorajojen takana on looginen: hyvätuloiset opiskelijat eivät tarvitse opintotukea, sillä he tienaavat riittävästi elämiseen ilman tukeakin. Nykyisiin tulorajoihin liittyy kuitenkin paljon erilaisia ongelmia, jotka aiheuttavat harmia sekä opiskelijoille että koko tukijärjestelmää rahoittavalle yhteiskunnalle.

Takaisinmaksu rokottaa

Ongelmien kirjo tulee hyvin esille Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2019 toteuttamassa Opintotuen tulorajat -selvityksessä, jossa käytiin perusteellisesti läpi tulorajoihin liittyviä ongelmia. Selvityksen mukaan keskeisin ongelma syntyy siitä, että Suomessa ainoana Pohjoismaana opiskelija voi joutua tulorajan ylitettyään maksamaan enemmän tukia takaisin kuin opiskelija ansaitsi tehdessään ylimääräistä työtä. Opiskelija voi siis kirjaimellisesti menettää rahaa työskennellessään lisää.

Selvityksen mukaan monet opiskelijat lopettavatkin työnteon lähestyessään tulorajoja. Opiskelijan kannustimet työskennellä ovat luonnollisesti heikot, jos lisätyötä tekemällä käteen jää lopulta vähemmän rahaa kuin tekemättä mitään.

Opiskelijoiden tulotason laskemisen lisäksi selvityksessä esitetään hieman yllättävä arvio siitä, että tulorajat saattavat vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden lisäksi myös valtion kukkaroon. Vaikka tulorajojen myötä opintotukea maksetaan hieman harvemmille kuin muuten maksettaisiin, niin tulorajojen vuoksi opiskelijat rajoittavat omaa työntekoaan. Tämä taas vaikuttaa välillisesti valtion keräämiin verotuloihin, kun opiskelijoilla on vähemmän tuloja joita valtio voisi verottaa.

Ongelmat korjattavissa

Ratkaisuksi tulorajojen aiheuttamiin ongelmiin selvityksessä esitetään joko tulorajojen poistamista kokonaan, niiden huomattavaa korotusta tai opintotuen takaisinperinnän muuttamista liukuvaksi lisäveroksi.

Ratkaisuehdotuksista kaksi ensimmäistä ovat melko selkeitä. Tulorajojen poistaminen kokonaan poistaisi myös tulorajoihin liittyvän taktikoinnin. Selvityksessä tulorajojen poistamisen ongelmana pidettiin kuitenkin sitä, että samalla myös harvat todella hyvätuloiset opiskelijat pääsisivät tuen piiriin. Tämän vuoksi selvityksessä ehdotettiin näistä kahdesta ratkaisuksi mieluummin tulorajojen huomattavaa korottamista, esimerkiksi puolella nykyisestä. Tällöin tulorajoihin liittyvä taktikointi vähenisi huomattavasti nykyisestä, mutta poikkeuksellisen hyvätuloiset eivät edelleenkään saisi opintotukea.

Kolmantena ratkaisuehdotuksena selvitys tarjoaa opintotukien takaisinperinnän muuttamista lisäveroksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi liukuvaa mallia, jossa tulorajan ylittävästä tulosta maksettaisiin korkeintaan opintotuen kokonaissummaa vastaavaa lisäveroa, mutta tukia ei perittäisi takaisin. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, jossa selvityksen mukaan peritään 61 prosentin lisäveroa tulorajan ylittävistä ansioista. Näin työnteko säilyy kannattavana myös tulorajan ylittämisen jälkeen, mutta lisävero palauttaa lopulta hyvätuloisten opiskelijoiden opintotuen liukuvasti takaisin valtiolle.

Teksti: Henrik Wacker

Opiskelija laskee, mikä kannattaa

Jyväskyläläinen Anna Pärnänen joutuu miettimään tarkkaan töiden ja opintojen tasapainottelua. Pärnänen opiskelee politiikkaa Iso-Britanniassa, mutta lakkojen ja koronan takia on suorittanut opinnot suurimmaksi osaksi Suomessa. Opintojen ohessa hän tekee osa-aikaista työtä Verso Baari & Keittiössä tarjoilijana.

– Käyn töissä kattaakseni opiskelun kulut, esimerkiksi ulkomailla opiskellessa asumistuki on pienempi sekä lukukausimaksut ovat kalliita. Töitä on nyt koronan takia ollut vähemmän, mutta normaalisti työn määräni vaihtelee ihan sairasloman sijaisuuksista täysituntisiin viikkoihin. Töissä käyminen on myös mahtavaa vaihtelua akateemiseen opiskeluuni, ja nautin suuresti työstäni, Pärnänen kertoo.

Monen opiskelijan tapaan Pärnäsen on tarkkailtava tulorajoja. Työtä ei voi vastaanottaa niin paljon, kun kalenteriin mahtuisi.

– Olen oikeutettu yhdeksään tukikuukauteen, eli tulorajani on noin 12 000 euroa vuodessa. Koska kesälomalla on aikaa tehdä huomattavasti enemmän töitä, se tarkoittaa että melkein puolet tuosta summasta tulee tienattua jo silloin. Joululoman kiireessä tuli taas enemmän tunteja. Jouduinkin pyytämään palkanmaksun seuraavan vuoden puolelle, jotta tukeani ei perittäisi pois. Maksan opintolainaani pois ja useiden satasien kertamätkyt tulorajojen vuoksi aiheuttaisi turhaa harmia, Pärnänen muistelee viime vuotta.

Tulorajojen nosto tavoitteena

Kokoomus hyväksyi viime syyskuussa pidetyssä puoluekokouksessa tavoiteohjelman, jonka mukaan vuosikymmenen kuusi kohtalonkysymystä ovat korona, kestävä kehitys, koulutus, kasvu, kansainvälisyys ja kaupungistuminen.

Kokoomuksen mielestä työn teettämisen ja vastaanottamisen pitää aina olla kannattavaa. Tämän vuoksi tavoiteohjelmaan on kirjattu selkeästi se, että Kokoomuksen tavoitteena on nostaa opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.

– Tulorajoja ei ole tarkasteltu yli 12 vuoteen, eikä ne huomioi opintojärjestelmämme kehitystä, Pärnänen muistuttaa. Opintoja tehdään paljon joustavammin ja monimuotoisemmin, mikä on mahdollistanut töiden tekemisen vapaammin kuin aikaisemmin. Läsnäoloa ei enää vaadita ja kursseja voi suorittaa pitkälti haluaminaan aikoina. Kokoomuksen aloite on tärkeä, jotta saamme tukijärjestelmämme entistä paremmin vastaamaan nykypäivän tarpeita.

Teksti: Eeva-Kaisa Rouhiainen
Kuva: Essi Jäälinna