Mikä on tärkein päätöksesi kuntapäättäjänä, Sinuhe?

Kansandustaja Sinuhe Wallinheimo valittiin ensimmäisen kerran Jyväskylän kaupunginvaltuustoon vuonna 2008 Kysyimme Wallinheimolta seitsemän kysymystä Jyväskylän ja Keski-Suomen politiikasta.

1. Olet toiminut Jyväskylän valtuutettuna vuodesta 2008. Vuosien varrella, mikä on ollut tärkein päätös, mitä olet ollut tekemässä?

Paljon on tehty ja myös jäänyt tekemättä. Ehkä isossa kuvassa suurin päätös oli se, että vahvalla sinipunayhteistyöllä saatiin Jyväskylän talous tasapainoon viime valtuustokaudella (2012–2017). Silloin löytyi hyvä yhteistyö ja tekemisen meininki. Valitettavasti poliittiset valtasuhteet tällä vaalikaudella lopettivat tuon hyvän kehityksen ja jo ennen koronakriisiä oli selvää, että Jyväskylän talous vaatii taas ison sopeuttamisohjelman.

2. Miten yhdistät kansanedustajan työn ja kuntapolitiikan?

Ainoana kokoomuksen keskisuomalaisena kansanedustajana eduskuntatyö vie ymmärrettävästi aikaa. Mutta esimerkiksi valtuuston kokoukset ovat maanantaisin, jolloin eduskunnassa ei ole istuntoja ja myös JAMK:n kokoukset sijoitetaan niin, että pystyn täysipainoisesti hoitamaan luottamustehtäväni. Työtäni valtuutettuna on helpottanut se, että meillä on erittäin hyvä kokoomuksen valtuustoryhmä, jolla riittää substanssiosaamista. Itse olen pystynyt keskittymään isojen ratkaisujen nivelkohtiin, joissa myös esim. valtion avustusta tarvitaan. Tästä esimerkkinä mm. Keski-Suomen museon peruskorjaus, lukuisat liikuntapaikat tai jopa isot infrahankkeet (Kirri-Tikkakoski).

3. Mikä on seuraava kehittämiskohde terveyden ja liikunnan saralla Keski-Suomessa.

Selvää on, että valtuuston myönteisen päätöksen jälkeen Hippos- hanke on saatava neuvotteluiden päätteeksi maaliin. Tämä ei ole vaan ns. Jyväskylän hanke, vaan kyllä liikuntapaikat ja osaamisklusteri heijastuisi koko Keski-Suomeen. Toteutuessaan Hippos toisi verotuloina valtiolle ja Jyvässeudulle kymmeniä miljoonia, ja rakentamisen työllisyysvaikutus olisi lähes 2000 henkilötyövuotta. Myös toteutuessaan se työllistäisi n. 1000 henkilöä juuri osaamisalueelle, jossa meillä muutenkin on valtakunnantason osaamista.

4. Miten huolehdimme siitä, että Keski-Suomen kunnat pysyvät elinvoimaisena?

Kuntien on ainakin nyt panostettava yritysten selviämiseen koronakriisistä. On kaikkien etu ja olennaista myös kuntien rahoituspohjalle, että yritykset selviävät tämän vaikean vaiheen yli ja kykenevät työllistämään. Elinvoima tarvitsee kuntiin omat puolustajansa. Kuntien vaikeassa tilanteessa niissä tarvitaan päättäjiä, jotka näkevät koronakriisin yli ja jotka eivät tyydy esimerkiksi talouden tasapainottamiseksi standardiratkaisuihin, eli joko verojen korottamiseen tai kansalaisille tärkeiden palveluiden leikkaamiseen, sillä molemmat tiet vievät lopulta myös kunnilta elinvoiman. Hallituksen pitäisi antaa nyt myös myös kunnille työrauha. Nyt ei ole aika säätää kunnille uusia velvoitteita vaan keventää niitä.

5. Mitä kunnat voisivat tehdä ympäristön hyväksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään joka päivä päätöksiä, joilla on ilmastovaikutuksia. Ilmastonmuutoksen selättäminen vaatii kuntatasollakin systeemistä muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien omat päätökset kytkeytyvät niin yhteiskunnan rakenteisiin, talouteen, teknologiaan kuin osittain elämäntapoihinkin. Tarvitsemme muutoksia jatkossa kuntien energiantuotantoon, teollisuuteen ja asumiseen, joissa pääosa päästöistä syntyy.

6. Kierrät paljon maakuntaa niin vaalien aikaan kuin vaalien välillä. Mitä ihmisten kohtaamiset ovat antaneet sinulle?

Paljon hyviä kokemuksia. Ennen kaikkea ne ovat opettaneet minua arvostamaan meitä keskisuomalaisia sekä heidän asioitaan ja huoliaan. Ja totta kai näillä kierroksilla kyllä myös kuulee ja aistii sen tunnelman, miten meillä Suomessa yleensä menee. Esimerkiksi viime vaalikaudella, kun Keski-Suomi pääsi monen vuoden jälkeen kasvu-uralle, oli mukavaa saada palautetta hyvin tehdystä työstä. Vastaavasti tämän koronakriisin aikana niissä harvoissa kohtaamisissa keskisuomalaisten huoli omasta ja erityisesti lähipiirin tulevaisuudesta on ollut suurta.

7. Kuvitellaan, että on vuosi 2050 ja katselet Keski-Suomea. Mitä toivot silloin näkeväsi?

Haluaisin nähdä lapseni ja lapsenlapseni asuvan vielä Keski-Suomessa. Silloin tietäisin, että Keski-Suomen elinvoima on vielä pitänyt globaalissa kilpailussa. Olisi upeaa nähdä myös Jyväskylä koko Pohjoismaiden johtavana liikunta- ja hyvinvointipääkaupunkina ja Keski-Suomi maailman biotalousklusterin veturina.

Teksti: Eeva-Kaisa Rouhiainen
Kuva: Kimmo Suoniemi