Euroopassa odotettavissa energinen kevät

Mikä Euroopan unionissa on kevään käynnistyessä eniten pinnalla?

Koronapandemia on tietenkin viimeiset kaksi vuotta teettänyt paljon töitä, ja tuonut isoja ennakoimattomia muutoksia. Nyt viruksen uusi muunnos taas jyllää, mutta uskoa on että pandemia nyt vähitellen talttuu. Samoin epävakaampi kansainvälinen tilanne, ja etenkin Venäjän aggressiivisuus ja etupiiriajattelu on leimannut viime kuukausia Euroopassa. Mutta aivan lainsäädäntötyössä se on nyt ilmasto- ja energiapolitiikka, jonka parissa EU-parlamentti kaikkein tiiviimmin seuraavat viikot työskentelee. Tänä keväänä yritetään saada parlamentissa sopu mittavasta 12 lainsäädännön fitfor55-paketista, jolla Euroopan unioni kiristää vuoden 2030 päästötavoitteita, lisää uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta.

Mitä EU:n ilmastopolitiikka tarkoittaa Suomelle?

Suomi sinänsähän on hyvin sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiin ja pyrkii tässä aivan edelläkävijäksi Euroopassa. Hallitus tavoittelee Suomesta hiilineutraalia jo 2035 ja iso osa kunnista pyrkii tähän viisi vuotta sitäkin aiemmin. Myös Suomen teollisuus näyttää tukevan vahvasti vihreää siirtymää. Puhtaiden teknologioiden arvioidaan tuovan kilpailuetua jatkossa. Suomelle tässä komission ilmastopaketissa erityiskysymyksiä ovat ilman muuta metsät ja myös merenkulku.

Meille on tärkeää, ettei kestävän metsätalouden tielle aseteta lainsäädännöllä turhia esteitä. Suomelle metsät ovat hyvin arvokkaita, ja aktiivisesti hoidettuna ne ovat sekä valtava hiilinielu että kestävien raaka-aineiden lähde. Suomelle puu on myös suurin energianlähde metsäteollisuuden tähteiden ja sivuvirtojen ansiosta. Merenkulun osalta puolestaan on huomioitava talviset olosuhteet. Jatkossa merenkulku ollaan sisällyttämässä päästökauppaan ja myös meriliikenteeltä vaaditaan asteittain siirtymistä vähäpäästöisiin polttoaineisiin. On huomioitava, että jäävahvistetut alukset käyttävät enemmän polttoainetta ja kustannukset ovat sen vuoksi Suomessa paljon isommat.
Pidän tärkeänä että jokainen EU-jäsenmaa osaltaan pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta. Tässä ei saa olla vapaamatkustajia. On kuitenkin huomioitava jokaisen maan omat olosuhteet. Keinot voivat olla osin erilaisia, joustoja tarvitaan.

Minkä asioiden parissa itse tänä keväänä työskentelet?

Itse asiassa pitkälti juuri energia- ja ilmastopolitiikan parissa. Toimin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana metsien hiilinieluja koskevassa LULUCF-asetuksessa ja olen juuri jättänyt oman ehdotukseni valiokunnalle. Käynnistän siitä kohta puolueiden neuvottelut. Samoin toimin teollisuusvaliokunnassa oman ryhmäni neuvottelijana merenkulun uusiutuvia polttoaineita koskevassa asetuksessa ja liikennevaliokunnan puolella lentoliikenteen päästökaupassa. Eli näiden neuvotteluiden parissa työskentelen nyt tiiviisti. Toinen iso teema itselleni ovat olleet digitalisaatioon liittyvät lainsäädännöt. Äänestämme tammikuun täysistunnossa digitaalisia palveluja koskevasta uudesta lainsäädännöstä, jossa toimin niin ikään teollisuusvaliokunnan raportöörinä. Tuo laki on tarkoitus neuvotella loppuun nyt kevään aikana puheenjohtajamaa Ranskan kanssa.

Mitä odotat nyt alkaneelta Ranskan puheenjohtajakaudelta?

Ranskalle tärkeä teema on Euroopan suvereniteetti, olipa kyse sitten teollisuuspolitiikasta, digipalveluista tai puolustuksesta. Se tulee varmasti näkymään läpi kevään. Omavaraisuus ja resilienssi ovat tärkeitä näkökohtia, ja pandemia on nostanut tämän nyt isosti esiin. Se ei saisi kuitenkaan kääntyä protektionismiksi. Kannatan avointa kansainvälistä kauppaa.
Uskon että Ranska pyrkii voimakkaasti viemään EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa eteenpäin. Aiheesta on tulossa maaliskuussa myös ylimääräinen ja varmasti näyttävä EU-huippukokous, sillä Ranskassa pidetään keväällä myös presidentinvaalit, joissa tämä on tärkeä teema.
Puolustuspolitiikan vahvistaminen on tarpeen, mutta ei sen varaan pidä Suomen nyt liikoja laskea. Valtaosa EU-maista kuuluu Natoon, eikä niillä ole mitään halua rakentaa Natolle päällekkäistä järjestelmää. Myös Suomen tulisi hakeutua Naton jäseneksi. Se vahvistaisi turvallisuuspoliittista asemaamme.

Mitä itse odotat keväältä?

Ehkä eniten odotan sitä että koronapandemia taittuisi ja ihmiset voisivat suunnitella taas menoja ja tapaamisia turvallisin mielin. Euroopan parlamentissa teemme vielä osin etätöitä, ja sen ansiosta olen itse saanut viettää tavallista enemmän aikaa kotikonnuilla perheen kanssa, luonnossa liikkuen ja hevosiani hoitaen. Nyt tammikuussa edessä ovat aluevaalit, ja niissä odotan tietenkin meidän loistaville kokoomusehdokkaille hyvää tulosta! Toivottavasti pääsisimme vähän myös kampanjoimaan ihmisten pariin. Se on tärkeää, kun aivan uudet vaalitkin ovat kyseessä.

 

Eurooppa voi torjua pandemiaa vain yhdessä

 

Kuluva vuosi jouduttiin taas aloittamaan Euroopassa huolestuttavasti kiihtyvän koronapandemian merkeissä. Kiitos rokotteiden, vakavat sairastumiset ovat kuitenkin vähentyneet. Euroopan unioni lähti heti pandemian alkumetreillä investoinoimaan todella isosti rokotetutkimukseen, ja se on tuottanut tulosta. Viime keväänä rokotetuotanto saatiin vauhtiin, ja nyt käynnissä on jo kolmas iso rokotekierros. Euroopan unioni on sopinut tähän mennessä 4,6 miljardin rokoteannoksen toimittamisesta ja lisää neuvotellaan. Näistä riittää myös apua tarvitseviin maihin Euroopan ulkopuolelle. Työtä riittää edelleen: Alan tutkimus ja tuotekehitys jatkuu tiiviinä. Hoitoon on löydetty toimivia lääkkeitä, ja uusia muunnoksia täytyy torjua.

Terveyden lisäksi myös taloutta on vahvistettava. EU:n viime keväänä lanseeraama koronapassi on osoittautunut toimivaksi tavaksi avata matkustusta ja palveluja. Se on otettu käyttöön jo 55 maassa. Suomessa koronapassin käyttö palveluissa on ollut harmillisen tempoilevaa. Toivottavasti lainsäädäntö saadaan täälläkin kuntoon, jotta yritykset pystyisivät pitämään palvelunsa auki. Nyt oleellista on edelleen kannustaa kaikkia ottamaan rokotteet ja huolehtimaan hyvästä hygieniasta tartuntojen välttämiseksi. Toiveita on, että tulevan kevään aikana pandemia saadaan lopulta nujerrettua. Tässä rokotteiden ottaminen on tärkeässä roolissa.

 

Uusi Aalto -liite 1/2022 on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta UA2022