Lääkäriajan saanti vaikuttaa terveysaseman valintaan

 

Valinnanvapaus haastaa palveluntuottajat kehittämään toimintaansa. Pilotointi hyödyttää kaikkia osapuolia.

 

Jyväskylä on mukana sosiaali- ja terveysministeriön valinnanvapauskokeilussa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että julkinen toiminta saa rinnalleen yksityisiä palveluntuottajia ja asukkaat saavat valita, minkä palveluntuottajan sote-palveluita käyttävät. Kokeilujen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten valinnanvapaus toimii perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Korpilahden ja Säynätsalon terveysasemilla vastaavana hoitajana toimiva Lotta Ahola pitää kokeilua hyvänä asiana.

– Pilotointi kannattaa, koska näin voidaan todentaa uskomuksien oikeellisuutta ja uusien toimintamuotojen hyötyjä arvioida tietoon perustuen, Ahola sanoo.

Pilotti onkin hyvässä vauhdissa. Jyväskylä on ollut mukana pilotoinnissa mukana alusta lähtien eli helmikuusta 2017. Palveluntuottajaa vaihtaneita asiakkaita on Jyväskylässä noin 6000 eli neljä prosenttia väestöstä. Palveluntuottajia ovat hankkeessa ollut neljä.

Suurin osa terveysaseman vaihtajista on 7-64 vuotiaita, mutta merkittävä määrä vaihtajista on 65-74 vuotiaita. Yli 84-vuotiaat valinnan tehneet henkilöt tekevät eniten käyntejä yksityisille palveluntuottajille. Keskimäärin käyntejä per valinnan tehnyt on 1,8, kun yli 84-vuotiaiden ikäryhmässä niitä on 3,9.

Hoitoonpääsy nopeutunut

Valinnanvapauskokeilun väliraportin mukaan lääkäriaikojen saatavuus on edelleen selkeästi tärkein vaihdon syy kaikilla alueilla, mutta myös terveysaseman sijainnilla on merkitystä valinnassa. Lisäksi hoidon koetulla laadulla on merkitystä, ja asiakkaat vaihtavat myös hyvän hoidon perässä.

Palveluntuottajaa vaihtaneiden asiakkaiden asiointimäärät perusterveydenhuollon hoitaja- ja lääkärivastaanottojen osalta kasvoivat vaihdon jälkeen samoin kuin asiakasmäärät.

– Päivystyskäyntien määrät eivät lähteneet nousuun, vaikka tälläkin skeptisesti valinnanvapauteen suhtautuneet uhkailevat, Ahola kertoo ja jatkaa:

– Päinvastoin, valinnanvapauspilotointiin osallistuneet palveluntarjoajat ovat saaneet päivystyskäyntien määrät laskuun.

Keski-Suomessa pääsy kiireettömälle lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolle kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista ylittyi 4,9 prosentissa käynneistä, useammin kuin maassa keskimäärin.

– Tässä valossa katsottuna perusterveydenhuollon valinnanvapaus –pilotointi on erittäin merkityksellistä ja siitä hyötyvät keskisuomalaiset, Ahola sanoo.

Terveysasemilla mitataan lääkäreiden ja hoitajien ajanvarausaikojen jonoa laskemalla kolmas vapaana oleva kiireetön ajanvarausaika kalenteripäivissä. Tästä saadaan T3-luku.

Jyväskylässä hoitoon pääsyn mittarina käytettävä T3-aika on parantunut vuoden 2018 aikana julkisella puolella 38:sta 28:een. Tämä on terveysasemana asiakkaan näkökulmasta hyvä asia, mutta petraamista on vielä. Yksityisen puolen T3-ajat ovat olleet vuonna 2018 kuusi, kun ne olivat vuonna 2017 kolme. Yksityisen puolen T3-ajat ovat siis huomattavasti julkista puolta pienemmät, vaikkakin niissä oli nousua.

– Valinnanvapauspilottien tarkoituksena on sparrata toinen toistaan, julkinen yksityistä ja yksityinen julkista, palveluiden tuottamisessa. Suomi tarvitsee molempia. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimii erinomaisia hoitajia ja lääkäreitä. Pääasia on, että hoidon tarpeessa olevat ihmiset pääsevät asianmukaisesti terveydenhuollon palveluiden piiriin, Ahola summaa.

 

Teksti: Eeva-Kaisa Rouhiainen

Lue koko lehti

Kategoriat: Uusi Aalto 2/18