Koronakriisistä lisälasku koulutukselle
Vaikka kouluissa saatiin etäopetus käyntiin ennätysajassa, koronakriisin laskua maksetaan koulutussektorilla vielä pitkään. Paula Risikon mukaan voimavarata tulisi panna nyt varhaisiin vuosiin ja unohtaa oppivelvollisuuden laajennus.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) kehuu heti alkuun suomalaiset opettajat.
-Koronakriisin vuoksi toteutettu digiloikka on ollut aivan valtava. Ei tällaista ole voitu harjoitella etukäteen tai ennakoida koulutuksessa. Parissa päivässä toteutettu etäopetukseen siirtyminen osoittaa, kuinka osaavia opettajamme ovat, Risikko sanoo. Hän on itse seurannut tilannetta etäkoulua parhaillaan käyvän koululaisen äitinä.
Risikko tietää, että opettajat eivät ole päässeet helpolla. Töitä on tehty paljon ja päivät ovat venyneet. Ohjeetkaan eivät aina ole olleet niin selkeitä, sillä koulujen toimintaan vaikuttavat monen eri tahon päätökset. Opetusministeriöstä ja opetushallituksesta kouluille tulee valtakunnallisia ohjeita, kunnat ja aluehallintoviranomaiset tekevät omat päätöksensä ja lisäksi opetustointa koskevat useat eri lait.
-Sivistysvaliokunnan lausunnossa korostimme erityisesti selvien ohjeiden välttämättömyyttä, kun opetus siirtyi kouluista etäopetukseksi, Risikko sanoo.
Valtaosa lapsista ja nuorista pärjää etäopetuksessakin mainiosti, mutta Risikon opettajilta saamien viestien mukaan noin viidennes oppilaista uhkaa pudota kelkasta. He eivät opi kotioloissa samalla tavoin kuin jos saisivat lähiopetusta.
Vaikka lastensuojeluilmoitukset ovat vähentyneet koronakriisin aikana, se ei tarkoita sitä, että itse ongelmat olisivat vähentyneet, ne eivät tule vain ilmi. Myös oppilashuollon palveluiden käyttö on vähentynyt. Risikko on huolissaan, että kiireetön toiminta jää kunnissa jalkoihin. Hän muistuttaa, että kaikkea ei voi tehdä etänä.
-Palveluita on ylläpidettävä. Nuoria ja lapsia pitää ja kannattaa tavata, ei sitä ole estetty. Luotan siihen, että kunnissa tiedetään, että nyt tarvitaan moniammatillisia oppilashuoltotiimejä varmistamaan niidenkin nuorten hyvinvointi, jotka eivät saa tukea kotoaan tai ovat syrjäytymisvaarassa, Risikko sanoo.
Karhunpalvelus lapsille
Hallitus päätti pääsiäisviikolla lisätalousarviossaan varata 22 miljoonaa euron lisämäärärahan oppivelvollisuuden laajentamiselle vuonna 2024, kun kaikki ikäluokat ovat täysimääräisesti sen piirissä. Näin oppivelvollisuuden laajentamiseen on varattu yhteensä 129 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lähtien.
Paula Risikko sanoo, että hallitus on tekemässä karhunpalvelusta lapsille ja nuorille, kun se edelleen pitää kiinni oppivelvollisuuden pidentämisestä.
– Tiedämme, että meillä on jo nyt 6 000 sellaista lasta ja nuorta, joilla ei ole peruskoulun jälkeen riittäviä perustaitoja saavutettuna. Ja 60 000 lasta ja nuorta on syrjäytymisvaarassa. Koronakriisi pahentaa tilannetta entisestään, sillä opettajien mukaan noin viidennes ei pysy mukana etäopetuksessa, Risikko sanoo.
– Voimavarat olisi pantava nyt lasten ja nuorten varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, peruskouluun ja nivelvaiheisiin, sen sijaan että väkisin pidennetään oppivelvollisuutta.
On viisautta myös muuttaa päätöksiä, kun tilanne niin vaatii.
Risikko huomauttaa, että kaikki tutkimukset puoltavat sitä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi tai nuori saa tukea oppimiseensa ja muihin ongelmiin, sen parempi jatkon kannalta. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Esimerkiksi toisen asteen opiskelijoista noin joka viides jättää opinnot kesken.
Risikko muistuttaa myös kuntien tukalasta taloustilanteesta, jota koronakriisi heikentää entisestään.
– Hallituksen tulisi ymmärtää, ettei kannata hirttäytyä johonkin aikaisemmin tehtyyn päätökseen, jos kaikki faktat puhuvat sitä vastaan. On viisautta myös muuttaa päätöksiä, kun tilanne niin vaatii.
Oppivelvollisuuden laajentamien on kytketty myös maksuttomaan toiseen asteeseen. Tämä tarkoittaisi muun muassa kaikille lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoille maksuttomia oppimateriaaleja, tietokoneita ja koulumatkoja. Nämä kustannettaisiin verovaroista.
Risikon mukaan valtaosalla opiskelijoista ei ole ongelmia tarvittavien oppimateriaalien ja välineiden hankkimiseen. Jos tukea tarvitaan, käytössä on jo hyviä työkaluja.
– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vähävaraisia perheitä pitää auttaa. Hyvä esimerkki on Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetusministerinä käynnistämä oppimateriaalituki. Olisi parempi lisätä tätä tukea ja kohdentaa sitä nimenomaan vähävaraisille opiskelijoille.