Aluevaalien merkitys ei saa jäädä epäselväksi
Aluevaalit ovat aivan kulman takana. Äänestysaktivisuuden ennusmerkit ovat murheelliset. Sitä on toisteltu lehdissä, televisiossa ja monenmoisissa ehdokkaiden ulostuloissa kerta toisensa jälkeen. Samaan aikaan yhtä lailla toistuvasti kuulee hämmentyneen, potentiaalisen äänestäjän kyselevän aluevaalien tarkoitusta. Mistä siellä päätetään? Onko valtuutetuilla aidosti päätäntävaltaa? Ketä voi äänestää? Kaikki tuntuu olevan hyvin epäselvää eikä siitä voi syyttää äänestäjää. Ehdokkailla on iso rooli ja vastuu vaalien merkityksen korostamisessa. Myös kunnat ja maakuntalehdistö voisivat tehdä asian eteen huomattavasti enemmän, mihin ovat tähän mennessä venyneet. Käsillä on yksi kuntahistorian suurimmista, ellei jopa suurin uudistus. Äänestäjät on saatava aktivoitua ja siihen vaaditaan informointia. On erittäin hankala motivoitua äänestämään, jos ei tiedä mitä merkitystä tulevilla valtuustoilla on jokapäiväisen elämän kannalta.
Kunnat ovat tähän asti päättäneet itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluistaan sekä rahoittaneet ne verotuloilla tai valtionosuuksilla, kukin tavallaan. Rahalliset panostukset, virkapohjat, iltapäivystysten laajuus ja vammaispalveluiden järjestämismalli jne. ovat olleet kuntien tai heidän vapaaehtoisesti muodostamiensa yhteenliittymien päätettävissä. Lopullista päätäntävaltaa on kantanut kunnan- tai kaupunginvaltuustot. Nyt muodostetaan käytännössä maakuntajakoa noudattavat hyvinvointialueet, joihin valitaan vaaleilla oma aluevaltuustonsa. Vaalipiiri on sama kuin eduskuntavaaleissa ja kuka tahansa keskisuomalainen äänioikeutettu saa äänestää ketä tahansa keskisuomalaista ehdokasta. Aluevaltuusto tulee päättämään koko hyvinvointialueen laajuisesti kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja lisäksi pelastustoimesta sekä rahanjaosta näiden palveluiden kesken. Kuntien budjetista siis leikataan verotuloja pienentämällä 50–60 % ja tämä kaikki raha siirtyy valtion kautta aluehallinnon jaettavaksi.
Kuntien kannalta kyseessä on historiallisen suuri päätäntä- ja budjettivallan siirto keskushallinnolle ja etenkin pienissä kunnissa tilanne on herättänyt huolta lähipalveluiden suhteen. Todennäköisesti Keski-Suomessakin on kuntia, jotka eivät tule saamaan ehdokkaita vaaleissa läpi. Kunkin kunnan, Jyväskylä mukaan lukien, päätäntävalta omien palveluidensa suhteen tulee joka tapauksessa merkittävästi pienenemään ja kaikkea sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastuspalveluita koskeva päätöksenteko siirtyy aluevaltuustoiden vastuulle.
Nyt siis äänestetään jäsenet valtuustoon, jonka toimet tulevat aidosti vaikuttamaan jokaisen keskisuomalaisen asukkaan palvelutarjontaan ja palveluiden alueelliseen jakaantumiseen. Juuri näissä vaaleissa vaikutetaan siihen, mihin kuntiin jää/perustetaan sosiaali- ja terveyskeskus, kuinka kattava paloasemaverkosto meille muodostuu, tuotetaanko terveydenhuollon palveluita yksinomaan julkisesti vai yksityisen tukemana, miten Sairaala-Nova hyödynnetään, mikä tulee olemaan vanhus- ja vammaispalveluiden taso ja jakauma maakunnassamme sekä lukuisiin muihin koko sosiaali-, terveys ja pelastussektoria koskettaviin kysymyksiin.
Kyseessä on siis ehdottoman merkitykselliset vaalit, joissa valitaan arkielämämme suhteen varsin laajaa päätäntävaltaa käyttävä aluevaltuusto. Äänestää voi ketä tahansa ehdokasta Keski-Suomen alueella ja ehdokasta valittaessa kannattaa miettiä omia valintaperusteitaan. Haluatko tukea tiettyä puoluetta, omaa kuntaa vai onko tärkeintä juuri tietyn ehdokkaan oletettu valmius päättää yllä läpikäydyistä kokonaisuuksista?
Uusi Aalto -liite 1/2022 on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta UA2022