Keskittämisasetus uhkaa keskussairaalan toimintaa
Keski-Suomessa on ollut vuosien varrella vakavia onnettomuuksia. Muistissa ovat MM-ralliturma, Jyväskylän ratapihan junaonnettomuus sekä Konginkankaan bussiturma. Nämä murheelliset tilanteet ovat testanneet Keski-Suomen Keskussairaalan suuronnettomuusvalmiutta.
Keski-Suomen Keskussairaala on vuosien mittaan ansainnut asemansa vaativan päivystyksen toimipisteenä. Keskussairaala valikoituikin ensimmäisten joukossa kahdentoista raskasta ympärivuorokautista päivystystä pyörittävän yksikön joukkoon.
Vahvaa päivystysvalmiutta ylläpitävä yksikkö on keskisuomalaisten potilaiden etu. Valmiudella vältetään pitkiä ja ääritilanteissa potilasturvallisuuden vaarantavia siirtoja yliopistosairaalaan. Esimerkiksi sydänpotilaiden kohdalla keskussairaalan henkilökunta tekee hoitopäätökset ja toimenpiteet tunneissa tai jopa minuuteissa.
Kirurgian erikoislääkäri Ville Väyrynen on huolissaan keskisuomalaisten ei-päivystyksellisten potilaiden hoidosta.
– Parhaillaan luonnostellaan raskaan kirurgian ja valikoitujen kardiologisten toimenpiteiden keskittämisasetusta. Johtoajatuksena on esimerkiksi syöpäkirurgisten leikkausten siirtäminen yliopistolliseen sairaalaan sillä perusteella, että yksikkökohtaista toimenpidemäärä saataisiin isommaksi ja samalla toimenpiteitä tekevien lääkärien rutiini kasvaisi, Väyrynen tiivistää.
Keski-Suomessa keskustelu on johtanut vahvaan vastakkainasetteluun Kuopion Yliopistollisen sairaalan (KYS) kanssa.
– Asetusluonnos sisältää yhden keskisuomalaisesta näkökulmasta virheellisen olettamuksen. Lähtökohtaisesti oletetaan yliopistosairaalassa tehtävän enemmän keskittämisasetuksen alaisia toimenpiteitä. Tämä pitää paikkansa useimpien keskussairaaloiden kohdalla muilla yliopistoalueilla. Keski-Suomen Keskussairaala on kuitenkin käytännössä volyymiltään suurempi kuin KYS kaikilla merkittävillä keskittämispaineiden alla olevilla osa-alueilla. Tämä jättää yliopistosairaalan argumentiksi ainoastaan akateemisen statuksen. Katson sen olevan riittämätön peruste keskittämiselle, Väyrynen painottaa.
Kokemus karttuu arjessa
Päivystys- ja keskittämisasetuksien luonnostelu toisistaan erillisinä kokonaisuuksina osoittaa, ettei valmistelevissa elimissä ole ymmärretty näiden kahden kokonaisuuden riippuvuutta toisistaan. Vaativa päiväaikainen toiminta tuo huippuosaajat yksikköön ja samat osaajat vastaavat myös päivystysaikaisesta toiminnasta. Ei ole olemassa erillistä päivystyskirurgian tai päivystyskardiologian erikoisalaa, joka hoitaisi vain vaativimpia akuuttitapauksia.
– Väkimäärältään pienessä maassa kokemus hankitaan kiireettömällä toiminnalla ja sitä hyödynnetään päivystysaikana, ei suinkaan toisin päin. Jos päiväsaikaan ei ole tarjolla haastetta, se haetaan sieltä missä sitä on. Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan päivystysvalmiuteen ja hiljalleen näivettämään myös ympärivuorokautisen toiminnan ja keskittämään myös sen pääosin yliopistosairaaloihin.
Väyrysen mukaan vähäväkisessä, suurien etäisyyksien maassa tämä johtaisi kestämättömään tilanteeseen päivystysvalmiuden suhteen. Hän muistuttaa, että ambulanssi- ja helikopterisiirtojen tarve tulisi lisääntymään ja siten potilasturvallisuus heikentyisi.
– Katson, että vuosien varrella Keski-Suomeen saavutettu toiminnan taso ei saa vaarantua keskittämisasetuksen myötä. Meidän pitää pystyä turvaamaan ammattitaitoinen ja motivoitunut päivystyksellinen sekä kiireetön hoito, koulutus ja tutkimustoiminta jatkossakin.
Väyrysen mukaan tämän varmistamiseksi ei ole muuta keinoa, kuin pitää päiväaikainen toiminta korkealla tasolla ja sairaala houkuttelevana toimintayksikkönä rekrytointia ajatellen.
Teksti: Eeva-Kaisa Rouhiainen